maanantai 25. maaliskuuta 2013

Vaippapino

Ompelin poikaselle pari taskuvaippaa. Kaavoitin syksyllä XL-kokoisen taskuvaipan, ja koska tämä on (toivottavasti) viimeinen koko ennen vaipoista luopumista, olen halunnut tehdä vaippapinosta mahdollisimman kirjavan ja iloisen. Vaippoja on kierrossa parikymmentä, ja perhepäivähoitajan luona on aina muutama jemmassa. Kuvassa olevien kuosien lisäksi käytössä on ainakin vihreitä oravavaippoja. Tänään surautin pari pöllövaippaa (alhaalla oikealla).

Ommellessa tuli jotenkin haikea olo. Tästä se kaikki alkoi; vaippaompeluksista ja tuosta ylärivin apinakuosista. Innostukseni kestovaippoihin avasi minulle paljon ovia: löysin kipinän entistä ekologisempaan elämäntapaan, sain mahtavan harrastuksen käsitöiden parissa ja päädyin tehtailemaan vaippoja myyntiinkin asti. Perustin oman yrityksen, herranen aika!

Paljon on pariin vuoteen mahtunut. Ja pian taapero pääsee vaipoistaan. Mikähän ovi sitten aukeaa?

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Maratonlohikäärme ja mitä näitä nyt on

Eilen oli taas ompelumaraton. Kahdeksan mimmiä kokoontui tällä kertaa Jyväskylässä Tourutuvalla. Maratonmeiningit jatkuvat vielä tänään sunnuntaina, mutta tämä menee töihin.

Tämmöistä ehdin kuitenkin eilen väköstellä:



 Yksi poikasen lempikirjoista on Crockett Johnsonin Valtteri ja violetti väriliitu (erihyvä kirjamaku tyypillä muuten mikäli äiskältä kysytään) ja erityisesti kirjan kohta, jossa Valtteri piirtää "hirmuisen hirvittävän lohikäärmeen" omenapuun taakse. Hirmuisen hirvittävä lohikäärme luikerteli myös paidalle himppasen värikkäämpänä versiona. Ehkä liiankin värikkäänä? Mua melkein hotsittais brodeerata tuo sama kuva violetilla langalla mustalle pohjalle...

Taustalla muuten pilkahtaa portaiden alle askartelemani maja, joka on ollut tarkoitus esitellä jo pitkään. Ja keinutuolin päällä näkyy kulma yhdestä tilkkutäkki-ihanuudesta, joka sekin on jäänyt blogissa esittelemättä. Ja viimeisessä kuvassa vilahtaa keskeneräinen trikookudemattoprojekti.



Kesäksi valmistui kiva perus-teeppari ja hauskat pökät. Paidan kaavamallia en muista, housut sävelsin jostain Ottobren kaavasta omanlaisikseni. Taskut on tarkoituksella pikkuiset, ei pikkutyypin taskuihin tartte mahtua kuin pari pientä aarretta.

Itselle surautin maailman mukavimman ja helpoimman lököpaidan Eurokankaan palalaarista löytyneestä "talvitrikoosta". Lepakkohihatekeleraasu on odottanut sopivaa resoria jo pari kuukautta, viimeviikkoinen pikainen Triteksin reissu korjasi vihdoin tilanteen!


lauantai 9. maaliskuuta 2013

Pipiriepu

Ystävän lapsi joutui sairaalaan. Ei mitään vakavaa, ja kotiuduttukin on jo, mutta huoli pikkuisesta ehti jo nostaa rumaa päätään. Ompelin pipihirviön uniriepuun, se pelottaa kaiken maailman taudinmöröt pois.


Käytin tähän joustofroteeta, velouria ja trikoota, nauhat ovat mitä lie puuvilla-, sametti- ja polyesteripätkiä, joita varastosta sattui löytymään. Otin mallia oman muksun vauvalahjaksi saamasta rievusta, josta on tullut korvaamattoman tärkeä unikaveri. Saapa nähdä, millaisen vastaanoton tämä hurjasti rakastava otus saa!

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Auto! Auto!

Eläimien lisäksi lapsi tykkää - yllätys, yllätys - autoista! Kestovaippakaupasta löytyi hauska Kaupunkimaisema-trikoo, joka kaipasi himppasen elämää kovin hiljaiseen katukuvaan. No drn drn sitten vaan.

Kaava on Ottobren (4/12) Be Careful Out There 104-senttisenä ilman huppua. Toivottavasti se sopii käyttäjälleen myös huputtomana, uskoisin niin. Applikaatio omasta päästä, tällä kertaa ilman taskuja, vaikka eka kyllä meinasin "kattoluukun" tuohon tällätä, mutta toinen kerta.