maanantai 31. lokakuuta 2011

Kaavakansio

Kässäkoulun laminointijaksolla askarreltiin myös pari albumia. Toista en vielä esittele, kun se menee joululahjaksi, mutta tällaisen värkkäsin vaippakaavoja varten:


Kansio kuvassa edestä ja takaa, välissä yksityiskohta kansipaperista, joka on jostain iänvanhasta Burda-lehdestä leikelty kaava-arkki. Vähän pelotti, miten kaavapaperi kestää liimailua ja silittelyä kannen päällä, mutta hyvinhän tuo toimi. Kovin on vain altista sotkeentumaan, nyt jo näkyy pari rasvatahraa, vaikka en varmasti ole sotkenut :)

Kansio on kauttaaltaan 1,5-millistä pahvia, välissä on sellaiset jännät muovipussitaskut - siis kuin muovitaskut, mutta niissä on enemmän tilaa. Selkämyksessä on kluuttia ja sisäkannessa mustaa kartonkia. Tällaisia on yllättvänkin helppo näperrellä kunhan pääsee hommasta jyvälle. Ja kansipahvien päällystämisessä vain mielikuvitus on rajana: voi käyttää kangasta ja halutessaan laminoida sen, voi ottaa vanhat valokuvat uusiokäyttöön, leikellä kansiin hauskimmat reseptit tai liimailla kanteen vaikka lomamatkalta kerätyt simpukankuoret. Taisipa joku kurssikaveri käyttää kanteen telttapatjaakin!

perjantai 28. lokakuuta 2011

Laminointihommia

Hyvä ystäväni majaili meillä viikon verran, ja iltapuhteena kokeilimme kässäkoulussa oppimaani laminointitekniikkaa. Kirpparilta hommattiin muutama tarjotin, peltipurkki ja puulevy (á 0,50-1,00€) ja puuvillaa löytyi kangasvarastoistani. Tähän tarjottimeen pääsi miehen vanhan, puhkikuluneen Jokapoika-paidan selkämys:

Yksi lankalenkki jäi ikävästi kummittelemaan laminoinnin alle, vaikka olin olevinani tosi tarkka... Tumma kangas kätki kuitenkin virheen alleen tehokkaasti, ja huomasin sen liian myöhään. Nooo, joka tapauksessa tämän tekeleen materiaalikustannuksiksi erikeeppereineen tuli ehkä 70 senttiä. Mitäs ne Marimekon tarjottimet maksoivatkaan...

Tälle purkille kävi jotenkin hassusti. Ensimmäinen liimakerros tarttui (hiottuun) metallipintaan aivan hienosti, mutta ohennettu, päälle levitettävä liima alkoi kuplia. Hö. No, tämä suurensuuri kirppariverhomenetys kustansi euron :D Sitä paitsi kyllä se omassa käytössä menee aivan hyvin. Ja tykkään tuosta kansisysteemistä.

Puulevyille on suunnitelmat valmiina, palataan siis asiaan!

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Synttäripipo

Kaveri täytti vuosia, ja mehevän suklaalevyn kylkiäisenä kiikutin tuomisiksi tällaista:

Kuvassa on siis kestovanulappuja (eikä imetysnuken liivinsuojia, vaikka saa niitä minun puolestani käyttää siihenkin tarkoitukseen :D ) ynnä pipa, joka kuulemma nuorentaa ainakin 10 vuotta. 25, jos minulta kysytään.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Pörrötakki

Uusin Ottobre-lehti kolahti postiluukusta alkuviikosta, ja monen ihanuuden seasta bongasin hauskan pörröfleecetakin. Ostin palan pehmoista karvakangasta alkusyksystä Kangas-Mallasta, ja olinkin pohtinut mitä siitä tekisi. Lisäksi poikaselta puuttuu takki: haalaria on moneenkin lähtöön, mutta ihan tavallista takkia ei ole ollut. Leikkelin pörröfleecen, ja vaikka kuinka yritin kaavoja sovitella, vähän jäi palasta uupumaan. Tein sitten hupun sivukappaleet oranssista villafleecestä ja samaisesta kankaasta sain taiteiltua takkiin yksityiskohtiakin.

Vuori on velouria (Kestovaippakaupasta) ja heijastinnauhaa ostin joskus Eurokankaasta. Vuorin ja päälikankaan välissä on vanhasta peitosta irrotettu ohuehko toppavanu. Mielestäni kaikissa ulkovaatekaavoissa (ja valmiissa ulkovaatteissa) pitäisi aina olla ajateltu heijastimia! Autoilen itse aika paljon, ja hyvänen aika, kuinka tuolla saa säikkyä puskista ryntäileviä kummituksia tämän tästä, brrr!

Varsinainen sovituskuva seuraa huomenna, sillä poitsu on jo unten mailla. En malttanut kuitenkaan olla päivittämättä takkia tänne heti, koska olen siitä melkeinpä ylpeä (krhm). Takki on kokoa 86, eli vielä hintsusti iso, mutta alle saakin mahtua villapukua ja mitä lie, ja keväällä se on sitten sopiva itsessään. Nallelle tämä on kyllä melko tilava :D
Muoks: sovituskuva:

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Vaippapino

Pitkästä aikaa oli melkein kaikki käytössä olevat vaipat (-3) yhtä aikaa puhtaina, ja räpsäisin pinosta kuvan ihan vaikka näin arkistointimielessä. Mulla on edelleen tapana täyttää vaipat valmiiksi hyllyyn, koska se a) näyttää kivalta ja b) on minusta kivaa hommaa (niinpä, huvinsa kullakin)... Ainoastaan yövaipat (vasemmanpuoleisen pinon alimmat) jätän täyttämättä, koska täytettyinä mokomat veisivät niin paljon tilaa. Vaippoja säilytän nykyään kylpyhuoneessa käytettynä halvalla ostamassani Ikean hoitopöydässä, jossa on myös kätevä pöytätaso vaippahuoltoa varten. Kuvassa näkyy myös poikasen kyvetysarsenaali :D


Neljä oikeanpuoleista pinoa (23 vaippaa) ovat kaikki tsi-taskuja, blogissakin esiteltyjä. Vasemmanpuoleisessa pinossa alimpana on oma tsi-sisätäyttöyövaippa, sen päällä kaksi käytettynä ostettua Ronja & Roope-sisätäyttövaippaa yökäyttöön ja kaksi ylintä on kirpparilta sikahalvalla löytyneitä tsi-sisätäyttöjä, jotka otin päiväkäyttöön. Tälläkin hetkellä päiväunia terassilla kiskovalla lapsosella on yksi noista tsi-coolmax-joustis-sivutarravaipoista HH Wool longies-villahousujen kanssa. Muut villahousut ovat pinnasängyn laidalla ja lainassa, lähinnä HH Woolseja, koska ne ovat minusta parhaita :) Lisäksi on yhdet Kestovaippakaupan poistokorista löytyneet hahtuvavillakuoret, ja yhdet kirpparilta löytyneet Ruskovillan 80-senttiset villapöksyt.

Semmonen läjä. Tiedä sitten, ketä tämä päivitys kiinnostaa, mutta tulipa kerrottua :D

tiistai 18. lokakuuta 2011

Mäyr mäyr, mäyrä minkä teit!

Mies halusi itselleen töppöset. Juupa, minä sitten neulomaan koon 43 töppösiä. MÄYRÄtöppösiä. Aikuiselle miehelle. Ehkä hiukkasen hankalata oli arvioida, kuinka jumalattoman isot niiden pitäisi olla ennen huovutusta. Ja niinhän siinä sitten kävi, että liikaa kutistuivat mokomat mäyränpätkät. Jopa niin paljon, että liian kittanoiksi jäivät mullekin sukantekeleiksi. Pyörittelin sitten mäyränpuolikkaita pettyneenä käsissäni, kun huomasin, että yhdessä ne muistuttivat etäisesti jotain...

Haa! Niskatyyny! Neuloin pääpään ja häntäpään väliin putken ja täytin koko hökötyksen vanulla. Tämä tuli oikeasti tarpeeseen, sillä meillä siirryttiin turvakaukalosta -istuimeen jo jonkin aikaa sitten, eikä kaupantädin tekemä ylimääräinen niskatuki oikein täyttänyt tehtäväänsä suht. laajassa Britaxin Twoway-istuimessa. Mutta nyt kelpaa matkustaa tukevasti ja hyvillä mielin!

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Makeasti oravainen...

Pitkästä aikaa jaksoinehdinviitsinkerkesin surauttaa pari sivunepillistä taskuvaippaa. Tämä orava-pul on lojunut kaapissa jo kuukausikaupalla.

Kyllä muuten huomaa, että rutiini on paras ystävä vaippojen ompelemisessa, aivan ihme juttujen kanssa piti muistella ja säätää: kannattaako ommella pulin vai coolmaxin puolelta, millä pistonpituudella kuminauhat on paras ommella, mikä paininjalka ja sen puristus... Huhhuijjaa. Mutta valmista tuli! (Vaikka muutamassa kohdassa onkin neula vähän lipsunut ja tikkausjälki rumaa) Toivottavasti pian olisi parin päivän tarpeiksi neppivaippoja, tarrojen kanssa suhraaminen on tuollaisen väkkärävauvan kanssa aika hankalaa.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Voittopipo pikkuiselle

Toinenkin hammasarvonnan ekstrapalkinto oli toivomuksesta pipo, tällä kertaa tosin pikkuiselle. Toiveena oli nytkin oranssi ja ruskea merinoneulos, lisäksi pohdiskeltiin raitamahdollisuutta. Ratkaisin asian ompelemalla oranssin ja ruskean puolen väliin raidallista merinoa, näyttää aika hauskalta, vaikka kohdistus ei onnistunutkaan ihan nappiin.

Myssy on vähän väljä, mutta alle saakin mahtua kypärälakki ja kasvunvaraakin saa vähän olla. Lisäksi kuvien hurmaava malli on pari kuukautta pipon tulevaa omistajaa nuorempi :) Onnea siis vielä Ulla, tämä lähtee tällä viikolla postiin!

perjantai 7. lokakuuta 2011

Kestovanulappuja

Tämmöttisiä tulee hurauteltua aina, kun tilkkulaatikko tuppaa pursuilemaan liiaksi. Matskuina velouria, (jousto)froteeta, bambufleecea ja trikoota niin, että lapun toinen puoli on aina karheampi ja toinen pehmeämpi. Karhea puoli sopii vaikka ihonkuorintaan ja pehmeä esim. kasvoveden levittämiseen.

Meillä vanulapuille ei juurikaan ole edes tarvista, kun meikkaan ehkä kahdesti vuodessa, eikä muutenkaan hyllyistä löydy juuri palashampoota kummempaa kosmetiikkaa. Mutta näitä on kiva viedä vaikka lahjaksi ja ovathan lappuset sentään vessanhyllyllä somempia kuin ankeat valkoiset pumpulipallot. Jos joku haluaa ostaa lappusia, niin hintana pidän huimaa 0,50€/kpl + postit, yhteydenotot olentoblogi@gmail.com.

torstai 6. lokakuuta 2011

Viisi pipoa kahden vaivalla

Kaarina toivoi arvontavoitokseen pipon itselleen. Ensitöikseni tein testikappaleen, sillä aiemmin käyttämäni malli on lasten kokoa. Muutamien mittailujen jälkeen päädyin tekemään itselleni trikoopipon jostain Nanson ikivanhasta palalöytökankaasta - ja avot! Tämähän istuu kuin tatti ainakin meikäläisen myssymakuun!

Kaarina halusi piponsa kääntöversiona ja materiaaliksi hän valitsi kahta eriväristä merinovillaneulosta. Piposta tuli tosi kiva, ja käytännössä tässä on neljä eri pipoa: mikäli tykkää vähän lyhyemmästä mallista, voi alareunan oikein mainiosti taittaa näkyviin.

Ja on muuten pehmeä ja lämmin myssykkä! Taittopipo kun on, niin yksi sauma on käsin ommeltu (oranssin puolen yläsauma), onneksi jäljestä tuli kelvollisen siistiä :) Tämä lähtee postiin huomenna tai ylihuomenna, toivottavasti Kaarina tarkenee siihen saakka!

Haaremihousut taaperolle

NooraK voitti hammasarvonnan ykköspalkinnon, haaremihousut. Nooran parivuotias taaperoinen pukeutuu pian näihin Taateli-joustispöksyihin, jotka toivottavasti sopivat. Oli aika jännää askarrella sopivaa kokoa mittojen perusteella tällaisiin lökäreihin :D

Tällä kertaa en tehnyt vyötärölle kiristysmahdollisuutta, vaan laitoin siihen mittojen mukaisen leveän kuminauhan.

Ja Ulla ja Kaarina! Tarkistakaa sähköpostinne, lähetin alkuviikosta tarkennusuteluita voittojenne suhteen!

maanantai 3. lokakuuta 2011

Viimeisiä villahousuja

Suuri villisprojekti lähenee loppuaan, ja kirin kasaan vielä parit pöksyt. Vielä ehtii osallistumaan, puikot heilumaan vaan!