keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Paitaa pukkaa - niin, ja tuttinauhaa

Luonnostelin pari päivää poikaselle oikein kivan mallista paitaa. Valmiskaavat kun tuntuvat aina olevan suunniteltu siroille keijukaisvauvoille, eikä meillä ole sellaista. Lisäksi paidat ja bodyt pursuavat aina nappia ja nepparia, joita varsinkin nakkisormimieheni vihaavihaavihaa näprätä kiinni. Otin vaikutteita joistain valmisvaatteista ja yhdestä (liian pienestä) valmisbodysta, jossa on tällainen kirjekuorikaula-aukko, ja tämmöinen siitä sitten tuli:


Kangas on kirpparilta ja resori siskoni vanhasta kangasvarastosta - kiva käyttää halpoja (kierrätys)matskuja tällaisissa testailuissa. Ompelin muuten itselleni paidan ihan samanlaisesta trikoosta joskus yläasteen käsityötunnilla :D Minusta paita istuu hyvin ja on ilmeisen mukava päällä, kun ei edes housuja ehditty jalkaan pukea, kun piti päästä temmeltämään. Näitäkin voisin tehdä myyntiin sitten joskus... Voi, kuinka tää verkkokauppa-asia innostaa mua enemmän ja enemmän!

Niin ja tämmöisiä tuttinauhoja on tullut virkattua. Näitä tulee myyntiin Olennon verkkokauppaan sitten joskus. Pestävää, kestävää ja pehmeää bambulankaa Titityystä, henkseliklipsejä ja silikonisia tuttirenkaita Nappikauppa Punahilkasta, malli omasta päästä. Nättejä ja käteviä nauhoja ainakin näin muutaman päivän koekäytön perusteella. Paljonko maksaisit tällaisesta? Tuttinauhojen hinnat verkossa vaihtelevat aivan älyttömästi (n. 5-20€ paikkeilla), tosin niin myös nauhojen materiaalit ja niiden hinnat sekä työn jälki...


maanantai 28. marraskuuta 2011

Aa-pii-naa-orkesterii...

Ompelin poikaselle paidan. Apina ja norsu -trikoo on muistaakseni tilattu Sampsukasta, vaaleanvihreä trikoo on kirpparilta ja resori siskoni lahjoituksia.


Kaava on uusimmasta Ottobresta, ja malli ainakin meidän pullerolle vähän kapoinen. Paidan koko on 86cm ja se pysyy mainiosti housuissa pikku Olennon touhuillessa tällaisen Manymonthsin paidanpidikkeen kanssa. Bodyn pukeminen tuolle tarmonpesälle onkin nykyään painajaista, nuo käänteishenkselit ovat ihan must juttu!

Muita kuulumisia: äitiysvapaani on päättynyt, ja olen nyt vakavissani selvittänyt verkkokaupan perustamiseen liittyviä asioita. Näyttäisi siltä, että keväällä Olennosta tulee Ihan Oikea ja Virallinen tuotemerkki, ja Olennon kamaa tulee myyntiin verkkokauppaan. Aikaa menee siis tällä hetkellä paitsi käytännön asioita selvittäessä, myös kaavoja piirrellessä ja varastoon ommellessa - pahoittelut siis, mikäli olet jotunut odottamaan vastausta yhteydenottoosi. Nyt on hyvä hetki esittää toiveita siitä, mitä SINÄ haluaisit Olennon verkkokaupalta? Kommenttilootaa tukkimaan siis, lukijat rakkaat!

maanantai 21. marraskuuta 2011

Töppöset tähänkin väliin

Lukija tilasi multa vauvalleen liinailutöppöset. Langat olivat hänen omista varastoistaan: varsissa jotain islantilaista villaa, kärkiösa Huopasta. Liekkikiemurat neulahuovutin töppösiin ennen konehuovutusta, ja hyvin pysyivät paikoillaan ja tarrtuivat kiinni. Kiekurat ovat jotain oman varastoni hahtuvakerän jämiä. Töppönen on kasvanut kokoa kantapäästä ja kiilakavannuksista verrattuna aiempaan ohjeeseeni.

Värit ovat taas kuvassa päin prinkkalla, tuo töppönen on siis keltainen. En saanut tuon parempaa sävyä esiin, vaikka otin varmaan 15 kuvaa eri asetuksilla ja eri valoissa ja photarillakin leikin. Oiskohan ideaa alkaa etsiskellä veronpalautuksille sijoituskohdetta kamerarintamalta...

Ai niin! Tilasin tänään sellaisia kudottuja tuotelappuja yhdestä ruotsalaisesta verkkokaupasta. Sieltä löytyi melko edullisia, ja valinnanvaraa kirjaisimissa, väreissä ym. oli paljon - tosin oman logon painattaminen olisi tullut meikäläisen budjetille turhan tyyriiksi. Toimitusaika on parisen viikkoa, jännittää...

MUOKS: Töppöset löysivät omistajansa ja kuvankin sain - kas, keltainenhan on ihan keltaista! Onkohan muuten touhukas vaavi potkinut toisen töppösentekeleen puolimatkaan, vai eikö kantapää istunutkaan? Toivottavasti sitä ensimmäistä ja muutenkin tyytyväisyyttä :)



sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Täydellisen sisätäyttövaipan etsintää

Tämä on pitkä ja traaginen tarina. Huoh. Ostin jokin aika sitten kirpparilta kolme tsi-sisätäyttövaippaa, kun oli tarvetta ja halvalla sain - taisi maksaa huikeat 1€/kappale, ellen ihan väärin muista. Jälki ei ole kaikkein kauneinta katseltavaa, mutta vaipat istuvat täy-del-li-sen hyvin poitsulle. Ne on tämmösiä:

Coolmaxia, joustofroteeta ja sivutarrakiinnitys. Vallan näppärää.

Kun kerran tykkään näin koleammilla keleillä pukea taskuvaipan sijaan lapsoselle mieluummin sisä(täyttö)vaipan ja villahousut, piti toki rohkaistua ompelemaan muutama sisätäyttö itsekin. Ekan tein Vaippailmiö-kirjan sivunepillisen L-koon mitoilla, ja voi HYVÄN tähen, mikä ilmestys:

Tämä peittää suunnilleen meikäläisen ahterin! No saatiin yövaippa juu, kyllä villikset tuon jotenkin kuten kasassa pitää.

Toinen yritys ei ollut paljon sen parempi. Päätin askarrella aiemmin hyvin toimineesta yösisätäyttökaavasta sivunepillisen, ja tännekin mahtuisi ainakin mun toinen kankku. Ei hyvän tähen, eipä ei. Mutta kyllä ne villikset nämäkin kasassa yön yli pitävät.


No kolmas kerta toden sanoo, eikös? Kopsasin niiden täydellisten kirppislöytövaippojen mitat ja piirsin kaavat, ja...
EI HYVÄN TÄHEN! Älkää edes kysykö, mitä tapahtui! No, saatiin kolmaskin nolo yövaippa.

Sitten hengittelin pari päivää sisään-ulos-sisään-ulos, kaivoin mittanauhan uudestaan esiin, kutistelin joka puolelta reilusti ja sitten vielä venyttelin kangasta ja kutistin uudestaan, ja lopulta...

Ei hyvän tähen, kuinka ihana! Kelpaa tanssahdella! Ja täyttöaukonkin onnistuin askartelemaan oikein siistiksi, ei ole mikään ammottava saumuroitu Molokin kita se, vaan tämmönen:

Pikkasen tuppaa tuo musta coolmax kiiltelemään kuvissa, mutta eiköhän tuosta pointin tajua. Jahka hieman hienosäädän tuota aukkosysteemiä, niin saatan EHKÄ ihan vaan hyvän tähen jakaa kanssanne tämän ompelusvinkin.

PS: Kiitos kuitenkin imetysmekkodaameille ompelushommista yli jääneistä tilkuista, joista epätoivoisia vaippaviritelmiä askartelin :D Niin ja niitä sovituskuvia saapi laittaa tulemaan myös ;)

torstai 17. marraskuuta 2011

Porkkanaliina in action

Tämmönen se nyt on käytännössä. Mie oon ihan myyty.

Sidontana 4R (rintaremmiristireppu). Minun mielestäni kaikkein paras selkäsidonta. Liina muuten kutistui himpun verran värjäysprosessissa, sillä se ei enää yhtäkkiä riittänytkään twistilliseen muumioon (videolla perus muumiosidonta, en löytänyt twistillisen ohjetta). No, eiköhän se anna vielä periksi kun vähän kesyyntyy lisää.

Lonkkaristissä nojaillaan, kun ollaan lähdössä asioille. Näpsäkkä pikasidonta lyhyitä kantomatkoja varten.

Tässä vielä lähikuva väristä. On se vaan suunnilleen täydellinen.


keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Porkkanaliina!

Sain pari kuukautta sitten vaihtarina mitä ihanimman pellavaliinan, Didymoksen Kupfer indion. Kantotuntumaltaan liinasta tuli ykkössuosikki. Mutta se väri(ttömyys)... "Mummon kalsarit", kuten mies asian ilmaisi:


Tilasin Emo-tuotannolta reaktiivivärejä ja eilisten kotikemistikokeiluiden seurauksena syntyi tämä:

Vaikka kamerallani on tosi hankala saada oikeanvärisiä kuvia, niin näissä kuvissa ollaan aika hyvin jäljillä. Porkkanaliina! Ihan on oranssi! Mii laik! Väriliemessä oli keltaista (no 12) 90% ja punaista (24) 10%. Kiinnitykseen käytin glaubersuolaa ja soodaa.

Toisenkin kerran tuota saa nyt kyllä letitellä eikä varmaan tekisi pahaa näyttää liinalle vähän silitysrautaakin, että kankea peltiparka kesyyntyisi taas maailman letkeimmäksi kaveriksi. Sidontakuvakin varmaan on luvassa jossain vaiheessa!

PS: Siirrän nyt blogin hallintaa Olennon sähköpostiin ja varmaan blogin osoitekin muuttuu lähipäivinä. Siksi tämä teksti on nyt "Olennon" kirjoittama eikä "Aisulin", ja saattaa näyttää vähän eriltä kuin ennen. Nyt takaisin flunssan sairastamisen pariin, atsiu!


maanantai 14. marraskuuta 2011

Muuttaisinko blogin osoitteen?

Olentoblogi on ollut pystyssä nyt puolisen vuotta. Ensimmäisten kuukausien aikana blogi vaihtoi ulkoasuaan ja nimeään melko tiuhaan, mutta nyt olen tyytyväinen ainakin blogin nimeen. Ulkoasuun voisi toki jotain piristystä välillä ruiskaista.

Blogin osoite aisuli.blogspot.com on rykäisty aikoinaan jonkun vanhan nettinimimerkkini päälle. Nyt kun blogi lukijakuntineen alkaa olla vakiintuneempaa kauraa, tekisi mieleni muuttaa blogin osoitteeksi "olentoblogi.blogspot.com." Lukijat: sekoittaisiko tämä liikaa? Häviäisivätkö kaikki suosikkimerkintänne linkkilistauksistanne ja löytäisivätkö uudet lukijat blogiin osoitteenvaihdoksen jälkeen paremmin vai huonommin? Tällä hetkellä blogiin päädytään Googlen kautta yleisimmin hakusanoilla olentoblogi ja aisuli, eli...

Mielipiteitä? Apuja? Kiitos!

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Talvikantosuoja villakankaasta

Mies sai isänpäivälahjaksi tatuointilahjakortin, mutta sattumalta tänään valmistui myös kauan lupailemani kantosuoja. Mies kantaa poikasta toisinaan, eikä varsinaisesti tarvitse kantotakkia. Kantosuoja on kuitenkin hyvä juttu kylmille kantosäille, ja minäkin saatan pukea sen kantotakkini sisään oikein kovilla pakkasilla lisälämmikkeeksi.





Suoja on kauttaaltaan kaksinkertaista villakangasta. Purjerenkaiden alle silitin tukikangasta. Mallina käytin keväällä ompelemaani sadekantosuojaa, tosin tein villasuojasta reilumman kokoisen. Yksityiskohdaksi ompelin Olennon merkin kaulurin kiristysnauhan alle ja virkkasin niinikään keltaisen koriste-/heijastinympyrän. Hillityn (tylsän) harmaa-leltainen sävymaailma sopii miehen pukeutumistyyliin paremmin kuin itseäni miellyttävät räikeät värit.

Kuvan t-paita ehkä paljastaa, että suoja ei vielä ole päässyt tositoimiin, mutta ainakin sovituksessa se tuntui lämpöiseltä ja kaikin puolin mukavalta.

Vinkiksi muuten tämmöinen kantosuojan mittoja kaipaaville!

Muoks: 
Juuri tuli todistettua kantosuojan monikäyttöisyys! Poikanen nukkuu (kolmet) päiväunensa mieluiten rattaissa terassilla, ja jatkuva väsyneen lapsen pukeminen ja riisuminen on melko hermojaraastavaa touhua. Suojan ansiosta uskalsin jättää kerroksia pois välistä.

Näin +6°C pilvisellä säälle pojan alle lampaantalja, päivävaatteiden päälle kevyt haalari, villamyssy, -lapaset ja -töppöset, jaloille fleeceviltti ja koko komeuden päälle villakantosuoja. Suoja siis korvasi villahaalarin ja pari peitettä. 

Kaiken kruunuksi virittelen säästä huolimatta kuomun päälle hyttysverkon ja vaunujen sadesuojan pitämään tuulta ja valoa loitolla. Tällä varustuksella rattaiden sisälämpötila on n. +20°C, hieman viileämpikin saisi siis jopa olla.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Minä sydän heijastimet

Olen vaihteeksi virkkuukoukussa. Millekään virkatulle jutulle ei ole varsinaista tarvetta, mutta jämälankoja pyörii nurkissa riesaksi saakka. Kirjoitin googlen hakukenttään kekseliäästi "virkkaa" ja hakutuloksiin pamahti muunmuassa tämmöinen ohje.
Leikkelin heijastinnauhaa suikaleiksi ja opelin sitä sydämien sisään. Aika kätsyjä pikku lahjoja nämä tämmöiset.
Tosi nopsasti pompahtelee sytämiä koukulta. Olen käyttänyt näihin mitälie sekalankoja, puuvillaa ja akryylia pääsääntöisesti. Työn alla on myös Purosta tehty sydäntyynynpäällinen.

Ai niin ja se tawashi! Sanoinkohan jo, että siitä tuli megaiso, kun ajatuksissani tein puolipylväiden sijaan pylväitä ja pylväiden sijaan tuplapylväitä :D Mutta ei se mitään, toimii se silti. Lanka on Kestovaippakaupan alekorista Schachenmayrin Bamboo Cottonia kaksinkertaisena. Linkki ohjeeseen on pari postausta alempana, en jaksa sitä nyt kaivaa uudestaan, sori!


Ja vielä mainoskatko: ostakaa pois meidän pieneksi jääneet vauvanvaatteet:
Vastasyntyneelle
62 cm
68 cm
74 cm

tiistai 8. marraskuuta 2011

Imetysmekkonne, madamet :)

Lukija tilasi minulta kaksi imetysmekkoa: vihreä-ruskea-raidallisen itselleen ja siniraitaisen lahjaksi raskaana olevalle ystävälleen. Kuinka ihana vauvalahjaidea muuten - mukavaa, kun tuore äitikin tulee huomioiduksi, kun lähipiiri intoilee tulokkaalle töppösiä. Itse muistan nautiskelleeni synnärillä kovasti suklaasta, jota paras ystäväni ajattelevaisesti mulle osastolle kiikutti.

Mekot on tehty Kestovaippakaupan joustofroteista. Vihreä-ruskean mekon hihat, helma ja pääntie ovat hieman kevyempää tencel-joustofroteeta.

Toivottavasti mekot istuvat ja ovat muutenkin mieleiset! Ehkäpä lukija rohkaistuu lähettämään mulle (julkaistavaksi) sovituskuvia kunhan paketti pääsee perille..? :)

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Pienten kirppis lähestyy!


Ensi lauantaina melskataan Pienten kirppiksellä, kaikki mukaan! Vapaita myyntipaikkoja on vielä jäljellä, sähköpostia lähettämään vaan!

Mä lupauduin ompelemaan arpajaispalkinnoiksi muutaman nukenvaipan. Kiedon tilkkukassin antimista syntyi tällaista:

Hirvellä on päällään neppikiinnitteinen vaippa, jonka ulkopinta on pulia ja sisäpinta tenceliä. Cthulhu on pukeutunut tarrakiinnitteiseen pul-vakosamettivaippaan, Sampan vaippa sisältää vakosamettia ja tenceliä, kiinnitys niinikään tarralla. Reino-nallen soma tarravaippa on tenceliä ja pulia. Ja minä olen mieleltäni ihan vakaa yksilö.

Cthulhun virkkasin muuten viime syksynä tällä mainiolla ohjeella. Ja jos joku ei vielä tätä Suurta Muinaista tunne, niin äkkiä Lovecraftin kimppuun!

Liivinsuojia surauttelen vielä arpajaisiin, mutta tilkkupussia pitänee ensin täydentää oman tilkkuvarastoni antimilla :)

perjantai 4. marraskuuta 2011

Kah, siitä tuli baskeri!

Virkkaaminen on siitä mukavaa hommaa, että valmistuva pinta on niin helposti muokattavissa ja ohjailtavissa. Pyörittelin eilen illalla yhden tawashin tämän ohjeen avulla (kuva myöhemmin) ja kohta huomasin pyöritteleväni vihreää Regina-merinoa kaksinkertaisena koukulle ja virkkaavani ympyrää. No baskeri siitä syntyi, ja aika kiva semmoinen:





(Kyllä, olen tuskallisen tietoinen latvojeni kunnosta)

Tässäpä summittaista ohjeentynkää:

Virkkasin kiinteitä silmukoita aina edellisen kierroksen silmukoiden takalaitaan ja levensin kunnes kiekko oli halkaisijaltaan noin 30cm. Virkkarin kiinteitä silmukoita muutaman kierroksen leventämättä tai kaventamatta. Sitten aloin kaventaa: ensin pari kierrosta n. 12 silmukan välein, sitten pari kierrosta 10 silmukan välein, pari kierrosta 8 silmukan välein ja sitten 6-7 silmukan välein niin kauan, että myssykkä tuntui piskuisen pieneltä päähän. Sen jälkeen kolme kierrosta joustinpylväitä, ja siinäpä se. Niin ja lankana siis se Adriafilin Regina Classic Merino kaksinkertaisena, menekki n. 130 g.

Pyörittelen mielessäni mahdollisuutta neulahuovuttaa tuonne päälle jotain kiemuroita ehkä mustalla ja/tai keltaisella. Oisko paha?

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Kettuilua

Väliaikapuhteena kettusukat itselle. Olin jo aloittanut kettutöppösten neulomisen, kun mäyränkutistumisonnettomuus muutti suunnitelmien suuntaa. Sipsutellaan sukkasillaan sitten, lämpöiset nämä ovat näinkin ja mun edelliset ketut ovatkin jo ihan puhkijuostut.

Oranssi lanka on Novitan Nalle aloeveraa kaksinkertaisena (12 silmukkaa puikolla) ja valkoinen on jotain villaa iiiiihanasta lankakauppa Titityystä. Silmät ja kuono on varmaan jotain Huopasen jämää.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Oravalakki

Edellisessä Otttobressä oli myös hauskan lakin ohje. Päällikanas on vakosamettia ja vuori velouria, orava-applikointi on samaisista kankaista.

Vähän isohan siitä 48-senttisenä tuli, vaikka alla on ihana Babyidean merinovillakypärälakkikin... No mieluummin iso kuin pieni, mahtuu alle enemmän ja passaa sitten pitempään. Kuvassa lippa auki ja kiinni, näppärät nepparit.