perjantai 29. huhtikuuta 2011

Köllöttely- ja vaipanvaihtoalusta

Kävin tänään kaverin kanssa Vauvauvassa ja Vekaratorilla. Jälkimmäisestä mukaan tarttui suloinen pussilakana (8€), joka sai uuden elämän vaipanvaihto- ja köllöttelyalustana:

Varsinainen ompelutaidonnäyte tämä, 4 suoraa saumaa saumurilla :D

Toisella puolella on sitä myrkkysienipulia ja mitttaa lakanalle kertyi 72x72 cm. Olisin mieluusti tehnyt vähän isommankin, mutta pulia oli jäljellä vain 72 senttiä leveä pala. Vielä sitä tilkku jäi, mitenhän sen tuhoaisi... Pussilakanakangasta jäi onneksi vaikka kuinka!

Vauvauvasta ostin merinolankaa kesäisiä villiksiä varten ja hamppufleeceä imuja varten. Sovittelin myös MaM-ECO-kantoliinaa, joka on hamppu-puuvillasekoitetta ja taatusti jämäkämpi kuin nykyinen löperöksi venynyt trikooliina, johon poikanen alkaa olla liian painavakin. Jostain syystä kuitenkin vierastan kudotulla liinalla kantamista toistaiseksi, ja tahtoisin tuollaisen välimallin... Mielipiteitä, kokemuksia, kannattaako? Ja noita saisi käytettyinäkin aika hyvin...

torstai 28. huhtikuuta 2011

Hoitokassi

No niin, vihdoin sain tehtyä sen haaveilemani hoitokassin! Turhaan kyllä odottelin saumurin saapumista, tässä projektissa saumurista oli aika vähän iloa. Osittain sen takia ompeleminen ei ollut kovin innostavaa, osittain englanninkielisten ohjeiden vuoksi. Vaikka kohtuullisesti englantia osaankin, on erikoissanasto äidinkielelläkin joskus kettumaista käsittää. Mutta kassista tuli kiva!

Ulkokangas on kirpparilöytöpellavaa ja vuori hauskaa pöllötrikoota, jonka ostin muistaakseni Sampsukalta. Kaava on Kestovaippakaupasta.

Läpässä seikkailevan pöllön applikoin jo aiemmin velour- ja trikootilkuista. Sama pölleröinen seikkailee myös blogin tunnuksessa :) Keskimmäisessä kuvassa näkyy muuten hyvin pari heijastintäplää, jotka applikoin kuvioon mukaan. Kuva toimii myös pienenä taskuna.

Lisäsin laukkuun myös neppejä: tuttinauha on irrotettava, ison keskitaskun saa suljettua ja läpän saa kiinni kahdelle eri korkeudelle. Pikkuisen pelottaa, miten nepit pysyvät kiinni näin ohkaisissa kankaissa, saa nähdä.

Vuorin olisi voinut tehdä myös pul-kankaasta, niin olisi sisäpuoli suojattu mahdollisilta kosteusvahingoilta ja sen saisi pyyhkimälläkin siistiksi, mutta toisella kertaa sitten.

Alimmassa kuvassa laukku on ladattu täyteen. Tällaisella arsenaalilla siis varustaudutaan esimerkiksi kylä- tai kaupunkireissuun (kaikkea harvoin tarvitaan, mutta on hyvä varautua pahimpaan):
- 2 valmiiksi täytettyä taskuvaippaa
- 2 harsoa (puklurätiksi ja varaimuksi)
- 1 tyhjä taskuvaippa
- vaipanvaihtoalusta (trikoinen, aion tehdä kosteussuojatun)
- kosteuspyyhkeitä
- vaippapussi
- tutti
- pyyhe
- 2 bodya, sukkahousut ja paita

Lisäksi kuvassa seikkailee suloinen Matti-marakatti, joka toistaiseksi hauskuuttaa enemmän leikittäjää kuin lasta :) Lisäksi sään ja liikkumistavan (liina, vaunut, auto, bussi, kävellen...) mukaan pakataan laukkuun esimerkiksi ylimääräisiä sukkia, villapusero, myssy jne. Tähän laukkuun jää kivasti tilaa vielä omillekin tavaroille ja mahdollisille ostoksille.

Minkäslaisella varustevalikoimalla teillä seikkaillaan?

Lisäksi surautin pari perhostaittoimua, joiden päälikankaat ovat froteeta ja välissä on kerros bambufroteeta.





Postilaatikkoon oli muuten tänään putkahtanut ihana pieni lahjapuketti:

Kiitos Tealle hauskasta kortista ja kauniista sukista, jotka ovat paitsi suloiset, myös täydellisen pitkävartiset liinailusukiksi!

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Perhosia!

Kevät on, saumurista lentää perhostaittoimuja!

Aloitin siis tutustumisen saumuriin perhostaittoimujen kanssa. Nämä ovatkin ensimmäiset ompelemani imut, jotka kehtaa täällä esitellä... Voi kuinka I-HA-NAA on saada suoraa, sileää, sievää saumaa! Ja kuinka kevyt ja helppo ommella, kuin perhosen siipien lepattelua vaan :)

Toinen imu on kolmikerroksista froteeta, toisessa on kerros mikrokuitucollegea ja kerros froteeta. Tylsän valkoisia ovat, mutta en raaskinut käyttää ensimmäisiin saumurointikokeiluihin mitään kivaa kuosikangasta. Ja imujahan nämä vain ovat, mutta toisaalta olisi kiva saada söpöjä imuja söpöihin vaippoihin.

Piirsin kaavan kaverilta, mutta hukkasin sen, eli piirsin uuden itse. Kaava on siis oma, vaikka idea ei. Perhostaittoimun nerokas juju näkyykin kuvasta: imu on keskeltä paksumpi ja sivuilta ohuempi ja sen saa napsautettua neppareista auki kuivumaan.

Saumuri!

Kassaan kilahti mahtava kolmikymppiskolehti, johon osallistuivat niin ystävät kuin sukulaisetkin. Viikon pohdinnan, vertailun ja testailun jälkeen päädyin tähän koneeseen. Kone on tukeva, kestävä, helppokäyttöinen, hiljainen, monipuolinen ja yksinkertainen. Lisäksi hinta-laatu-suhde oli oikein kohdillaan myös kivijalkakaupasta ostettuna - päälle pämähti 2 vuoden takuu ja lankoja. Kiitos siis vielä Terhi, Ari, Tuija, Sampi, Elina, Joonas, Armi, Paula, Tina, Tiina, Matti, Anu, Henna, Markku, Terhi, Ulla, Riikka, Mikko, äiti ja Ritva!

Nyt tekee taas mieli surruutella, ompeleminen ei ole jaksanut viikkoon kiehtoa, kun olen tiennyt saavani saumurin aivan pian. Lisäksi olen kestinyt syntymäpäivävieraita ja laittanut pihaa ynnä terassia kevätkuntoon, joten puuhaa on piisannut ilman ompeluksiakin.

Mutta nyt tutustumaan uuden saumurin ihmeellisyyksiin!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Saumurihaaveita

Täytän tänään pyöreitä vuosia ja sain kuulla, että synttärini kunniaksi minulle on kerätty saumurikolehti! Jee! Vielä en tiedä millainen summa kassaan kilahtaa, mutta sen päätin jo, että en hanki sitä kaikkein edullisinta vaihtoehtoa, vaan satsaan laatuun ja kestävyyteen ja maksan itse väliä sen, mihin lahjukset eivät riitä.

Haaveilin ensin Husquarnan Viking Huskylock s15 -saumurista, joka on oikein hyvä peruskone satunnaiseen käyttöön. Vaihtoehtoja pyöriteltyäni ajattelin kuitenkin satsata hieman enemmän ja hankkia koneen, jossa on myös peitetikkiominaisuus. Tällä hetkellä kuumaa kilpailua johtaa Pfaffin Coverlock 3.0, joka on kaiken lisäksi aika hyvässä tarjouksessa... Jos jollakulla on kokemuksia tuosta Pfaffin koneesta, niin kuulisin mielelläni. Samoin otan vastaan suosituksia muista n. 700-800€ arvoisista koneista.

Ompelukoneena mulla on muuten Husqvarnan Viking E20, jonka ostin viime syksynä. En silloin aavistanut, että innostun ompelemaan näin aktiivisesti, joten nyt hieman harmittaa etten satsannut kerralla himpun kestävämpään koneeseen. Husky on kyllä näppärä ja ajaa asiansa, mutta joitakin ongelmia sen kanssa on ollut: kovin paksuja kankaita kone ei jaksa ommella ja ylälangalla on ikävä tapa katkeilla/hypätä pois paikoiltaan. Applikointeja varten koneessa saisi olla myös hidastin, samoin joustotikkivalinnat voisivat olla monipuolisemmat (ja luotettavammat), neulastoppari ala-asentoon olisi kätevä, eikä hieman hiljaisempi äänimaailma olisi pahitteeksi. Koneessa on silti hyvä, kestävä runko ja se on todella helppokäyttöinen. Puutteet ovat pikkujuttuja, joiden kanssa oppii elämään, mutta voi olla, että vaihto on edessä lähivuosina jos jatkan ompelemista näin aktiivisesti.

Suuntaan saumurikauppaan ensi viikolla, joten kipin kapin kokemuksia jakamaan, jos jotain mielipidettä asiasta löytyy!

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Yövaippahärpäke

Perjantai-iltana perheellemme kävi yllättävä kutsu muutaman kymmenen kilometrin päähän saunomaan, syömään ja istumaan iltaa sukulaisteni kanssa - ja jäämään yöksi heidän loma-asuntoonsa! Hui! Yökylään pikkuisen kanssa!

Tovin emmittyämme päädyimme reissuun ja viikonloppu menikin todella mukavasti. Pääsin pitkästä aikaa viettämään vähän iltaa kaksin mieheni kanssa kun vauva oli turvallisessa ja luoetettavassa hoidossa. Vauvan yövaippa piti olla mahdollisimman varma kyläolosuhteissa, joten surautin ennen lähtöä vielä tällaisen:

Olipas vaikeaa saada kaikki kerrokset kuvaan... Ulkokangas on joustofroteeta ja sisällä on kaksi kerrosta bambucollegea. Lisäksi vaipassa on ruskealla coolmaxilla päällystetty bambucollegeimu, jonka ompelin kiinni vaipan etuosaan. Vaipan sisällä on myös tasku tällaista varten:

Hahtuvaimu toimii yövaipassa to-del-la hyvin, sisävaipan ulkokangaskaan ei välttämättä ole märkä aamulla, kun hahtuva on levittänyt kosteuden niin tasaisesti itseensä. Oikeanpuoleisen hahtuvaimun neuloin ja neulahuovutin jo syksyllä, vasemmanpuoleinen liukuvärjätty hahtuva on parin viikon takaisilta kädentaidon messuilta ostamastani loimaalaisesta hahtuvakiekosta neulottu.

Vaippapaketin päälle vielä tällaiset:

Nämä hahtuvavillikset neuloin jo viime syksynä. Värjäsin valkoista hahtuvaa elintarvikeväreillä. Nämä pitkälahkeiset pöksyt ovat vielä vauvalle vähän isot, mutta kyllä ne jalassa jo pysyivät.

Hahtuva (ja villa yleensäkin) on siitä mahtava vaippamateriaali, että sitä ei tarvitse pestä joka käytön jälkeen. Kuulostaa ehkä epähygieeniseltä, mutta ei ole sitä: villa puhdistaa itse itsensä kun sen ripustaa kuivumaan ilmavasti. Eiväthän lampaatkaan ole likaisia :D

Aamulla kosteat hahtuvaimut tai -housut ovat päivän kuivuttuaan täysin raikkaat ja pehmoiset! Kakkavahingot pitää tietysti pestä pois kunnolla, mutta pelkästään pissasta kostuneet villavaipat eivät tarvitse kuivatusta kummempaa huoltoa. Hahtuvaimut myös muotoutuvat kostuessaan täydellisen mallisiksi, siksi yläkuvan hahtuvatkaan eivät ole enää näin muutaman käyttökerran jälkeen täydellisen symmetrisiä.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Blogisäätelyä

Kuten nokkelimmat pokkelimmat teistä ehkä jo huomasivat, blogi on luopunut tekonimestään ja saanut virallisen kutsumanimen. Huomasin nimittäin, että Ommelluksia touhuillaan jo Oulaisissa kovaan tahtiin, eikä liene aivan suotavaa nimetä blogia varatulla otsakkeella. Pahoittelut mahdollisista sekaannuksista!

Blogin nimeäminen ei ikinä ole helppoa, ainakaan jos haluaa olla näppärä ja mieleenpainuva. Tällä kertaa kysyin apua anagrammigeneraattorilta - kuka hoksaa, mistä "sanoista" tämä blogi sai uuden nimensä?

Muutin jonkin verran myös blogin kuvausta, sillä blogini sisältö näyttää laajentuvan sitä mukaa kuin käsityöinnostukseni kasvaa. Aion myös muokata blogin ulkoasun persoonallisemmaksi jahka saan kehiteltyä jonkun kivan logontapaisen :)

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Taskuja taasen

Väsäsin pari taskuvaippaa, eipä siinä sen kummempia :) Vielä en tällännyt vaippoihin neppareita, kun tykkään tarrakiinnityksestä eikä tämä pikkutirriäinen niitä edes tajua yrittää avata. Isommalle vaaville nepparit ovat varmempi kiinnitysratkaisu.


Sitten poika liinaan ja kohti postia hakemaan Sampsukasta saapuneita kankaita!

Vaippapino

Nappasin aamulla kuvan vaippakaapista, kun melkein kaikki vaipatukset olivat kerrankin yhtä aikaa puhtaina - pesussa taitaa olla kaksi vaippaa, hoitokassissa kaksi ja pojalla päällä yksi:





Alahyllyllä ovat pul-taskut, joista olen ommellut itse kaikki paitsi 2 norsukuvioista Myllymuksujen vaippaa, jotka ostin kaverilta käytettyinä.

Ylähyllyllä on pääasiassa sisätäyttövaippoja, joista oikeanpuoleiset olen tehnyt itse ja vasemmalla ylhäällä on muutama kirpparilta ostettu (kehno) TSI-vaippa, vihonviimeisiä hätävaroja meillä. Vasemmalla ylhäällä on myös neljä Kushiesin AIO-vaippaa., jotka ostin Huuto.netistä raskausaikana. Tällainen vihreä AIO-vaippa oli myös äitiyspakkauksessa (2010), enkä Kestovaippainfon arvioiden mukaan ole ainoa, jonka mielestä nuo vaipat ovat aivan surkeita... Muuten laittaisin Kushiesit kiertoon, mutta ne ovat niin älyttömän isojakin (4-kiloisesta lähtien - joo varmaan, jos reidet ovat paksummat kuin pää), että ajattelin vielä säilyttää hätähätävarana kesää varten.

Lisäksi on kolmet villahousut ja kolmet pul-kuoret, mutta ne eivät tällä kertaa päässeet kuvaan. Melkein kaikki imut on laitettu kuvan vaippoihin sisään: imuja mulla on tällä hetkellä liian vähän, mutta vihaanvihaanvihaan niiden ompelemista ilman saumuria. Jonkin verran olen ostanut imuja käytettyinä kirppareilta ja kaverilta.

Vaippoja on täyskestoiluun tarpeeksi mutta naftisti. Poika kuluttaa päivässä 8-14 vaippaa, joten melkein joka päivä kone hurraa. Lisäksi vaipoista on alkanut erottua selkeät suosikit ja ne, jotka jäävät aina pinon pohjimmaisiksi. Suosikeiksi ovat nousseet Henni Mustakorven kaavaa soveltamalla ompelemani vaipat ja vähemmälle käytölle tuntuvat jäävän haaroista leveämmät vaipat, jotka istuisivat varmaan tyttövauvalle paremmin.

No vaipat onneksi saa kiertoon! Jyväskylässä järjestetään 21.5. Pienten päivä, jossa Googlen tietojen mukaan ainakin takavuosina on ollut mahdollisuus pitää vaippakirpparipöytää. Tämän vuoden tapahtumasta on harmillisen vähän ennakkotietoja saatavilla vielä Facebook-sivullakin.

Ja onpa vaippatilanne mulle hyvä syy surautella lisää mainiosti istuvia vaippoja vaikka vähän yli oman tarpeenkin :) Työn alla on myös kestovaippailuun sopivamman vaippakassin ompeleminen, mutta kertoilen tästä projektista myöhemmin.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Lämpöpussi turvakaukaloon

Kevät on täällä jipii! Lapsen pukemiseen ihanaihanaihana lämpö ja valo tuovat kuitenkin omat kommervenkkinsa: vaunuissa/kaukalossa ulkona pitäisi olla vielä lämpimästi päällä, mutta autossa tai liinassa saa olla melkein sisävaatteissa (siis melkein, tietysti tarvitaan pipoa, rukkasta ja töppöstä vielä pitkään). Haalarin kanssa vekslaaminen on hankalaa varsinkin ahtaissa tiloissa. Siksipä ompelin turvakaukaloon lämpöpussin, johon poitsun voi lykätä tilanteen mukaan koti- tai liinailuvaatteissa!

Tässä pussi eestä, takaa, auki ja kiinni ja vaikka miten päin:

Pussin ompeleminen oli melko hankalaa ja aikaavievää varsinkin ilman mitään ohjetta tai kaavaa, netistä vain etsin muutamia mallikuvia ja mittailin kaukaloa, poikaa ja äitiyspakkauksen makuupussia malliksi. Vuori on mikrofleeceä ja päällinen joustofroteeta, ihanan keväisen aurinkoisia kankaita, jotka onneksi pelastavat paljon, eivätkä pienet (mutta sitäkin ärsyttävämmät) virheet hyppää heti silmille. Vetoketjun asettumisen kanssa oli suurimpia ongelmia, mutta onneksi tulin vastikään hankkineeksi nepparikoneen, niin sain ruman vänkyrävetskarin nappilistan alle piiloon :D

Pääasia on kuitenkin, että pussi sopii kaukaloon ja poika tuntuisi viihtyvän siinä hyvin. Pussissa on kasvunvaraa, ja sen jälkeen kun kaukalo jää pieneksi, sitä voi käyttää vaikka lisälämpöpussina äitiyspakkauksen makuupussin sisällä, kun ne kamalat talvipakkaset taas kolisuttavat hampaita.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Sisä(täyttö)vaippa yökäyttöön

Yökestoilu on sujunut meillä hienosti jo viikon verran, mutta en silti ole ollut tyytyväinen vaippavalintoihini. Ensin käytin villahousujen alla pul-taskuvaippaa, mutta koska halusin hengittävämmän paketin, vaihdoin villahousujen sisään sisätäyttövaipan. Olen tunkenut vaipan sisään ylimmäksi imuksi mikrokuitua, keskelle harson (yleensä bambuharso), näiden alle vielä flanellia ja aivan alimmaiseksi hahtuvasta neulotun imun. Poika vaikuttaa tyytyväiseltä ja imua on määrän puolesta yöksi riittävästi, mutta minusta paketti on liian iso ja epämukava (ja kuuman) näköinen.

Ompelin tällaisen sisä(täyttö)vaipan, jota ajattelin kokeilla yöllä. Vaipassa on päällimmäisenä 2 kerrosta froteeta, sisällä 3 kerrosta bambucollegea ja ihana peikkokuosinen ulkokangas on myös froteeta. Imut on ommeltu kiinteästi toisiinsa, mutta jätin vaippaan myös taskun, sillä haluan alimmaiseksi vielä hahtuvaimun. Hahtuvaa en voisi pestä muun vaipan mukana, joten tasku oli tarpeen - ja tästä myös sulut sisä(täyttö)vaippaan :)





Hitaamminhan tämä kuivuu kuin ohkaiset tasku- ja sisätäyttövaipat, mutta jos teen kolme-neljä sisävaippaa yökäyttöön, niin aina pitäisi olla iltasella joku kuivana. Saas nähdä, miten imut riittävät.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Mei tai -kantoliina

Löysin kirppikseltä iiiiison palan priimakuntoista pellavaa, ja ostin sen, vaikken tiennyt mitä siitä tekisin. Olin jo silpomassa kangasta imuiksi, kun tajusin että siitä voisi saada hengittävän, pehmeän, tukevan ja kestävän kantoliinan. Pitkäksi liinaksi palasta ei kuitenkaan ollut, joten etsin neliöliinojen ohjeita.

Eräästä blogista löytyikin selkeä kuvallinen "Scandi Mei Tai" -ohje. Mei tai -kantoliina on kotoisin Kiinasta, mutta simppeliä ideaa on varioitu ympäri maailmaa, tämä liina on siis suosittu malli Skandinaviassa. Liina oli yllättävän helppo ommella ja ohjeet olivat oivalliset, päänvaivaa tuotti vain tuumien ja jalkojen vääntäminen senteiksi ja metreiksi, mutta onneksi tähänkin löytyy netistä apu.
 
Ensimmäiseksi applikoin öttiäisen pellavakankaalle. Onnistuin jopa liimaharson kanssa, kun löysin kunnolliset ohjeet. Kankaina käytin trikootilkkuja (ainakin Nanson ja Marimekon kankaita), joiden taakse olin silittänyt tukikankaat.


Pellava tuntui yksinkertaisena liian löperöltä kantoliinakankaaksi, joten lisäsin sitä tukikankaaksi kaksi kerrosta. Vuorina käytin tencel-froteeta ja olkaimissa, lantiovyössä ja hupun naruissa vakosamettia. Lisäksi tälläsin heijastinnauhaa pariin saumaan ja huppunarujen lenkkeihin. Olka- ja lantiovöiden pehmikkeenä käytin vanhaa superlonipatjaa, enkä fleeceä kuten ohjeessa neuvotaan.

Tästä tuli aika hieno! (Klikkaamalla kuvaa se näkyy suurempana). Neliöliinoja käytetään yleensä selässä kantamiseen, mutta mei tailla voi kantaa myös edessä. Vähän isolta tämä liina kuitenkin 7-viikkoisen kanssa tuntui, mutta parin kuukauden päästä tilanne on jo toinen. Materiaaliensa puolesta tämä onkin hyvä kesäliinaksi!

Taidetaan siis vielä ulkoilla trikooliinassa, mutta kiva, että tällainenkin on olemassa!

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Kantopaneeli kevättakkiin

Sitaisin eilen pojan liinaan ja olimme lähdössä kirjastoon, kun alkoi sataa vettä. Harmistuneena käännyin ulko-ovelta ja pakkasin vekaran turvakaukaloon - plääh, autolla alle kilometrin päähän... Mutta olisihan tuo parka kastunut ja paleltunut trikooliinassa, vaikka kuinka villapuvussa olikin. Etsin sitten netistä kantotakkeja, ja törmäsin kivaan kapistukseen nimeltään kantopaneeli. Paneelin avulla saa muutettua takin kuin takin kantotakiksi, jonka alla lapsi on suojassa tuulelta ja tuiskeelta. No sellaisenhan nyt tekaisee nopsasti!



Helposti se syntyikin! Mittasin, paljonko takkiini tarvitsisi tilaa, että me molemmat mahtuisimme sen sisään mukavasti ja vähän kasvunvaraakin jäisi. Ylänapin kohdalta piti leventää 40 cm ja alanapin kohdalta 20 cm. Leikkasin velour-pulista sopivan kokoisen kaistaleen, johon jätin myös 25 cm korkean reunan hupuksi. Vuorin alaosan tein fleecestä ja yläosan velourista. Ompelin yläsaumaan kuminauhan, jotta se pysyisi tarvittaessa pään päällä suojana, ja mittasin napinreiät kohdilleen. Minulla ei sattunut olemaan neljää samanlaista isoa nappia, joten päällystin eriparinapit velourilla.

Tältä se näyttää (on se lapsikin siellä jossain):


Nyt taas tarkenee! Paneeli on mielestäni juuri sopivan lämmin näin kevääseen, lisäksi pul ja fleece pitävät kosteuden hyvin loitolla.

torstai 7. huhtikuuta 2011

Pari taskuvaippaa

Osteopaatti syytti jumiin menneitä niskojani ainakin osittain innokkaasta käsityöharrastuksesta, mutta en kehotuksista huolimatta malttanut pysyä pois koneelta. Surautin aamulla pari taskuvaippaa:
Hauskaa, kuinka pul-kankaan luonne muuttuu sen mukaan, millaisen sisäkankaan ja tarran vaippaan valitsee! Itse tykkään lämpimistä väreistä, joten oikeanpuolinen on enemmän minun mieleeni, vaikka tarra saisikin olla vähän vähemmän punainen.

Lainasin kirjastosta Tiina Törnströmin Vaippailmiö-kirjan, jota voin ensimmäisen silmäilyn jälkeen suositella sekä vaippa-aloittelijoille että muuten aiheesta kiinnostuneemmille, varmasti myös kokeneemmille konkareille tulee uutta tietoa esim. materiaaleista ja vaippojen historiasta. Kirjassa on myös runsaasti ompelu- ja neulontaohjeita ja kaavoja!

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Applikointikokeiluja

Monissa blogeissa esitellään toinen toistaan ihanampia lastenvaatteita, joihin on applikoitu mitä mielikuvituksellisimpia hahmoja seikkailemaan. Innostuin itsekin kokeilemaan, ja, no... Tulokset eivät aivan yhtä iki-ihania olleet...
Tämä kamelintapainen kaveri oli eka kokeiluni. Jossain neuvottiin käyttämään liimaharsoa kankaiden välissä. Mitenkähän ihmeessä nuo nypyt on tarkoitus saada siististi pois kankaasta? Tämä oli tosiaan vain kokeilu kankaanpalalle, jonkun pipon tästä voisi vielä väsätä, jos kankaan saa siistiksi.

Jäljensin Tenavien tamineet -kirjasta college-puseron kaavan koossa 74, ja sain aikaan tällaisen:

Meidän vaaville menee vielä koko 62-68 cm, mutta minusta ei ole mieltä tehdä niin pieniä vaatteita, kun ne jäävät pieneksi aivan kohta. Kaikki kankaat ovat trikoota; pääntiellä, hihoissa ja vyötäröllä olisi pitänyt käyttää resoria, mutta kun ei ollut niin meni ilman. Melko ysärityylinen on tuo mallikin, mutta tulipa testattua. Jälkikään ei ole maailman siisteintä, voi kun mulla olis saumuri...

Applikointi onnistui kuitenkin paremmin kun jätin liimaharsot sikseen, silitin vain kankaiden taakse tukikankaat ja ompelin ne ennen applikointia suoralla tikillä puseron etukappaleelle. Tämä pallovarastonvartijahirviö on todellisuudessa hyvin leppoisa tapaus, joka on saanut inspiraationsa eräästä vapaassa levityksessä olevasta fontista.

Yökestoilua

Sain pojalle valmiiksi S-koon curly purly -ohjeella neulotut villahousut, samanlaiset kuin taannoiset lahjapöksyt. Housut istuvat tosi hyvin isommankin yövaipan päällä: villisten alla oli viime yönä pul-taskuvaippa, jossa on imuina paksu kerros mikrofleecea, 6 kerrosta bambucollegea ja 3 kerrosta flanellia - ihan tymäkkä paketti siis. Villikset puin lähinnä varmistukseksi. Ja hyvin toimi! Imut olivat aamulla litimärkiä, mutta taskuvaippa oli pitänyt, eivätkä villapöksyt edes kastuneet. Seuraavaksi voisi kokeilla villahousuja sisätäyttövaipan kuorena yöllä, niin saisi vielä hengittävämmän paketin.

Pullerossa vaipassa oli myös hyvä opetella kääntymistä, vauhdikkaasta menosta voi seurata myös äidin kasvavaa "apua-pitäiskö-mun-mennä-ottamaan-koppi" -fiilistä :D

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Kestovaippailun "starter kit"

Ilokseni - ja yllätykseksenikin, pakko myöntää - blogini onnistui innostamaan ainakin yhtä kertakäyttövaippailijaa testaamaan kestoja. Kasasin reilun kolmen kuukauden ikäiselle poikavauvalle tällaisen paketin ja liitin sen oheen niin seikkaperäiset käyttöohjeet kuin suinkin osasin laatia. Pitkän välimatkan takia en voi kädestä pitäen neuvoa kokeilijoita vaippailussa, joten toivottavasti ohjeista saa selkoa. Ja jos jotain menee pieleen, niin ei sen pahempaa voisi sattua kuin että poitsun housut kastuvat, joten rohkeasti vain kokeilemaan!

Paketissa mukana siis:
- kaksi sisätäyttövaippaa (raidallinen velourvaippa ja siilikuvioinen froteevaippa)
- yksi pul-taskuvaippa (eläinkuosi)
- yksi pul-kuorivaippa (Popoliinin valmisvaippa)
- yksi Imsevimsen Flanellette-sisävaippa
- viisi erilaista imua
- pesupähkinöitä
- seikkaperäiset käyttö- ja pesuohjeet, jotka (toivottavasti) avautuvat klikkaamalla linkkiä.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Kirjamessuhuutomerkki

Ystävän kyläilyä odotellessa siivosin ompelukaaoksen, ja päätin hyödyntää vaippatalkoista jääneitä tilkkuja:

Pipon kaavan kehittelin itse suuntaa-antavana mallina eräs kirpparilöytöpipo. Tossujen kaava löytyi Suuri Käsityö -lehden numerosta 1/2008. Samassa lehdessä on muuten kestovaipankin ohje, pitääpä joskus tutkia sitä tarkemmin.

Viikonlopun kirjamessuilla keräsimme kyllä katseita, poika suloisissa tamineissaan ja kantoliinassaan oli kuin huutomerkki ainakin.

Messuilta tarttui mukaan jos jonkinlaista mukavaa, muun muassa kirja "Ompele tenavien tamineet 0-4-vuotiaille", monipuolinen ja selkeä lastenvaateopas kaavoineen (Sanomaprint/kirjat, 1992)! Tosi ysärimeininki kirjan kuoseissa, mutta kivoja kaavoja sovellettavaksi. Kuusi euroa ei ollut paha hinta tästä löydöstä.

Ompelublogeja selaillessani olen törmännyt ihastuttaviin applikointi-ideoihin, ja itseänikin kutkuttaisi kokeilla applikoida jotain, en ole koskaan testannut. Kirjassa oli mm. selkeät ohjeet tähän touhuun. Tilkkujakin kertyy koko ajan lisää...

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Eläinkuvioinen taskuvaippa

Hahaa, ehdinpä sittenkin napata kuvan tästä eläinkuvioisesta taskuvaipasta vaippojen täyttämisen ohessa! Täytän siis vaipat imuilla aina niiden kuivattua valmiiksi kaappiin odottamaan, niin ei tarvitse surata imuja taskuun poitsun odotellessa ilkosillaan. Niinpä taitavat muutkin kestoilijat tehdä.

Tämä on ommeltu sillä Kiedo ry:n sivuilta löytyneellä Henni Mustakorven kaavalla, hieman muunnellen. Ja M-koossa, noiden kaavojen S on aivan tositositosi pieni! Vaippa on mukavan kapoinen haaruksista, joten kuminauhat pääsevät asettumaan reisien ympärille erittäin napakasti. Miinuspuolena tästä seuraa se, että tasku on melko ahdas, ja sinne on hankala saada ängettyä koura ja imut yhtä aikaa.