Talvikantosuoja villakankaasta

Mies sai isänpäivälahjaksi tatuointilahjakortin, mutta sattumalta tänään valmistui myös kauan lupailemani kantosuoja. Mies kantaa poikasta toisinaan, eikä varsinaisesti tarvitse kantotakkia. Kantosuoja on kuitenkin hyvä juttu kylmille kantosäille, ja minäkin saatan pukea sen kantotakkini sisään oikein kovilla pakkasilla lisälämmikkeeksi.

Suoja on kauttaaltaan kaksinkertaista villakangasta. Purjerenkaiden alle silitin tukikangasta. Mallina käytin keväällä ompelemaani sadekantosuojaa, tosin tein villasuojasta reilumman kokoisen. Yksityiskohdaksi ompelin Olennon merkin kaulurin kiristysnauhan alle ja virkkasin niinikään keltaisen koriste-/heijastinympyrän. Hillityn (tylsän) harmaa-leltainen sävymaailma sopii miehen pukeutumistyyliin paremmin kuin itseäni miellyttävät räikeät värit.

Kuvan t-paita ehkä paljastaa, että suoja ei vielä ole päässyt tositoimiin, mutta ainakin sovituksessa se tuntui lämpöiseltä ja kaikin puolin mukavalta.

Vinkiksi muuten tämmöinen kantosuojan mittoja kaipaaville!

Muoks: 
Juuri tuli todistettua kantosuojan monikäyttöisyys! Poikanen nukkuu (kolmet) päiväunensa mieluiten rattaissa terassilla, ja jatkuva väsyneen lapsen pukeminen ja riisuminen on melko hermojaraastavaa touhua. Suojan ansiosta uskalsin jättää kerroksia pois välistä.

Näin +6°C pilvisellä säälle pojan alle lampaantalja, päivävaatteiden päälle kevyt haalari, villamyssy, -lapaset ja -töppöset, jaloille fleeceviltti ja koko komeuden päälle villakantosuoja. Suoja siis korvasi villahaalarin ja pari peitettä. 

Kaiken kruunuksi virittelen säästä huolimatta kuomun päälle hyttysverkon ja vaunujen sadesuojan pitämään tuulta ja valoa loitolla. Tällä varustuksella rattaiden sisälämpötila on n. +20°C, hieman viileämpikin saisi siis jopa olla.

Minä sydän heijastimet

Olen vaihteeksi virkkuukoukussa. Millekään virkatulle jutulle ei ole varsinaista tarvetta, mutta jämälankoja pyörii nurkissa riesaksi saakka. Kirjoitin googlen hakukenttään kekseliäästi "virkkaa" ja hakutuloksiin pamahti muunmuassa tämmöinen ohje.

Leikkelin heijastinnauhaa suikaleiksi ja opelin sitä sydämien sisään. Aika kätsyjä pikku lahjoja nämä tämmöiset.
Tosi nopsasti pompahtelee sytämiä koukulta. Olen käyttänyt näihin mitälie sekalankoja, puuvillaa ja akryylia pääsääntöisesti. Työn alla on myös Purosta tehty sydäntyynynpäällinen.

Ai niin ja se tawashi! Sanoinkohan jo, että siitä tuli megaiso, kun ajatuksissani tein puolipylväiden sijaan pylväitä ja pylväiden sijaan tuplapylväitä :D Mutta ei se mitään, toimii se silti. Lanka on Kestovaippakaupan alekorista Schachenmayrin Bamboo Cottonia kaksinkertaisena. Linkki ohjeeseen on pari postausta alempana, en jaksa sitä nyt kaivaa uudestaan, sori!

Ja vielä mainoskatko: ostakaa pois meidän pieneksi jääneet vauvanvaatteet:
Vastasyntyneelle
62 cm
68 cm
74 cm

Imetysmekkonne, madamet :)

Lukija tilasi minulta kaksi imetysmekkoa: vihreä-ruskea-raidallisen itselleen ja siniraitaisen lahjaksi raskaana olevalle ystävälleen. Kuinka ihana vauvalahjaidea muuten - mukavaa, kun tuore äitikin tulee huomioiduksi, kun lähipiiri intoilee tulokkaalle töppösiä. Itse muistan nautiskelleeni synnärillä kovasti suklaasta, jota paras ystäväni ajattelevaisesti mulle osastolle kiikutti.

Mekot on tehty Kestovaippakaupan joustofroteista. Vihreä-ruskean mekon hihat, helma ja pääntie ovat hieman kevyempää tencel-joustofroteeta.

Toivottavasti mekot istuvat ja ovat muutenkin mieleiset! Ehkäpä lukija rohkaistuu lähettämään mulle (julkaistavaksi) sovituskuvia kunhan paketti pääsee perille..? :)

Pienten kirppis lähestyy!

Ensi lauantaina melskataan Pienten kirppiksellä, kaikki mukaan! Vapaita myyntipaikkoja on vielä jäljellä, sähköpostia lähettämään vaan!

Mä lupauduin ompelemaan arpajaispalkinnoiksi muutaman nukenvaipan. Kiedon tilkkukassin antimista syntyi tällaista:

Hirvellä on päällään neppikiinnitteinen vaippa, jonka ulkopinta on pulia ja sisäpinta tenceliä. Cthulhu on pukeutunut tarrakiinnitteiseen pul-vakosamettivaippaan, Sampan vaippa sisältää vakosamettia ja tenceliä, kiinnitys niinikään tarralla. Reino-nallen soma tarravaippa on tenceliä ja pulia. Ja minä olen mieleltäni ihan vakaa yksilö.

Cthulhun virkkasin muuten viime syksynä tällä mainiolla ohjeella. Ja jos joku ei vielä tätä Suurta Muinaista tunne, niin äkkiä Lovecraftin kimppuun!

Liivinsuojia surauttelen vielä arpajaisiin, mutta tilkkupussia pitänee ensin täydentää oman tilkkuvarastoni antimilla :)

Kah, siitä tuli baskeri!

Virkkaaminen on siitä mukavaa hommaa, että valmistuva pinta on niin helposti muokattavissa ja ohjailtavissa. Pyörittelin eilen illalla yhden tawashin tämän ohjeen avulla (kuva myöhemmin) ja kohta huomasin pyöritteleväni vihreää Regina-merinoa kaksinkertaisena koukulle ja virkkaavani ympyrää. No baskeri siitä syntyi, ja aika kiva semmoinen:

(Kyllä, olen tuskallisen tietoinen latvojeni kunnosta)

Tässäpä summittaista ohjeentynkää:

Virkkasin kiinteitä silmukoita aina edellisen kierroksen silmukoiden takalaitaan ja levensin kunnes kiekko oli halkaisijaltaan noin 30cm. Virkkarin kiinteitä silmukoita muutaman kierroksen leventämättä tai kaventamatta. Sitten aloin kaventaa: ensin pari kierrosta n. 12 silmukan välein, sitten pari kierrosta 10 silmukan välein, pari kierrosta 8 silmukan välein ja sitten 6-7 silmukan välein niin kauan, että myssykkä tuntui piskuisen pieneltä päähän. Sen jälkeen kolme kierrosta joustinpylväitä, ja siinäpä se. Niin ja lankana siis se Adriafilin Regina Classic Merino kaksinkertaisena, menekki n. 130 g.

Pyörittelen mielessäni mahdollisuutta neulahuovuttaa tuonne päälle jotain kiemuroita ehkä mustalla ja/tai keltaisella. Oisko paha?

Kettuilua

Väliaikapuhteena kettusukat itselle. Olin jo aloittanut kettutöppösten neulomisen, kun mäyränkutistumisonnettomuus muutti suunnitelmien suuntaa. Sipsutellaan sukkasillaan sitten, lämpöiset nämä ovat näinkin ja mun edelliset ketut ovatkin jo ihan puhkijuostut.

Oranssi lanka on Novitan Nalle aloeveraa kaksinkertaisena (12 silmukkaa puikolla) ja valkoinen on jotain villaa iiiiihanasta lankakauppa Titityystä. Silmät ja kuono on varmaan jotain Huopasen jämää.

Oravalakki

Edellisessä Otttobressä oli myös hauskan lakin ohje. Päällikanas on vakosamettia ja vuori velouria, orava-applikointi on samaisista kankaista.

Vähän isohan siitä 48-senttisenä tuli, vaikka alla on ihana Babyidean merinovillakypärälakkikin... No mieluummin iso kuin pieni, mahtuu alle enemmän ja passaa sitten pitempään. Kuvassa lippa auki ja kiinni, näppärät nepparit.