Uppoaisko aamupala?

Olen aina (raskausaikaa lukuunottamatta) ollut huono syömään aamuisin. Kahvi naamaan ja katellaan asiaa parin tunnin päästä uudestaan. Aina ja kaikkialla hyvän aamupalan merkitystä kuitenkin korostetaan, joten päätin kokeilla jotain uutta - enkä vähiten sen vuoksi, että taaperokin on jättänyt aamusyömiset melkein nollaan, kun ei ole mallia, josta ottaa oppia (isänsä ei ota edes sitä kahvikupillista aamuisin).

Kävin juttukeikalla viikonloppuna erään terveys- ja hyvinvointialan ihmisen luona, ja hän suositteli aloittamaan aamun smoothiella. Eli pirtelöllä, en tykkää tuosta typerästä lainasanasta. Tänä aamuna heittelin blenderiin (eli sekoittimeen, en tykkää tuostakaan typerästä lainasanasta) mustikoita, luomujogurttia, tyrnimarjoja, täysjyvämuroja, hamppuroteiinia ja pikkuisen hunajaa.

Tästä saa VOIMAA! Ja hyvin maistui mullekin. Osaisikohan ottaa tavaksi?

Eilen käytiin pyöräilemässä Jyväsjäven ympäri. Matkaa kertyi liki 14 kilometriä, ja reissulla bongattiin kesätyönsä aloittaneet lampaat ja pysähdyttiin ravintolalaivaan jätski-olut-limupaussille. Painostavan kuuma päivä taittui reippailuretkellä mukavasti.

Pihlajan ihmeitä

Pihlaja on todellinen ihmekasvi! Menkääpä maistamaan sen lehtiä ja yllättykää; ne maistuvat aivan karvasmantelilta! Ei uskoisi, niin happamia sen marjat ovat. Ja on siinä puussa paljon muutakin hämmentävää: se on pyhä, suojeleva kasvi, jonka jopa väitetään tulevan keijujen maasta.

Sinikka Piipon opaskirja "Kasvien salaiset voimat" on yksi kirjahyllyni selatuimpia teoksia sienioppaan ja käsityökirjojen ohella. Kirjassa kerrotaan Suomen kasvien biologiasta ja käyttötavoista erittäin laajasti ja monipuolisesti: mukana on paljon myös taikoja ja loitsuja. Pihlajasta Piippo kertoo muun muassa seuraavaa:

"Käsin kaiverretut pihlajatalismaanit suojelevat ja antavat voimaa, varsinkin vasaran muotoon kaiverretut. Pidä puunpala mukanasi onnen tuojana. Oksat ja lehdet tuovat onnea sisällä, varsinkin jos niistä on muodostettu risti." No, ei se ota jos ei annakaan. Voikukanlehtien kanssa pääsivät onnenlehdet kuitenkin kiertoilmauuniin kuivumaan: hyötykasvikuivuri on hankintalistan kärjessä.

Osa lehdistä pääsi pannuun hautumaan teeksi, kohta maistetaan!
Metsäretkellä löytyi myös peikon pesä.

Yrttejä, yrttejä, yrttejä kaikkialla!

Jätin hernerouheen turpoamaan ja läksin ulos etsimään mausteita. Tällä kertaa mukaan tarttui tämmöinen saalis:

 Poimulehtiä! Hernerouhetta, porkkanaraastetta, hamppuproteiinijauhetta, fetajuustoa, jogurttia, kurpitsansiemeniä, korppujauhoja ja vähän suolaa ja pippuria sekaisin ja...

 Saatiin aikas herkkuja kasvispihvejä!

 Iltapalaksi vielä poikkeama pihamaalle: mukaan tarttui poimulehteä, omenapuun lehtiä, koivunlehtiä, voikukkaa ja koiranputkea. Dipin tekoon! Yrttisakset on kätevät.

Leffa voi alkaa!

Tänäänkin leivottiin...

Tämmöisiä läjiä:

Ei kovin houkuttelevan näköisiä, vai mitä... Vaan tämmöisiä niistä tuli!

Vettä, vehnäjauhoja, ohrahiutaleita, paaaaaljon voikukanlehtiä, kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä, hiivaa, vähän suolaa.

Ja hyvin maistui!

Ei meillä yleensä leivota joka päivä, mutta näin alkukesän yrttiaikaan pyöräytän kyllä mielelläni sämpylöitä, kun niihin on niin helppo tunkea kaikenlaista herkullista ja terveellistä. Lisäksi kesällä kaupan leipä homehtuu ennätysnopeasti pussiin. Ja ei se nyt iso vaiva oikeastaan olisi leipoa vaikka joka päivä - iso säästö se olisi ainakin!

Nokkoslettuja, tyrnejä, sattumasämpylöitä ja tuttinauhavinkki

Päiväruuaksi tehtiin nokkoslettuja ja tyrni-jogurttikastiketta. Aikas namia!

Olen vähän semmoinen summanmutikkakokkaaja, enkä yleensä paljon mittaile, mitä keitoksiini heittelen. Jos nyt kuitenkin yritän vääntää näistäkin reseptin iloksenne tai harmiksenne:

8 dl (rasvatonta luomu) maitoa
2 (luomu) munaa
3 dl tattarijauhoja
1 dl vehnäjauhoja
0,5 litraa tuoretta nokkosta pestynä ja silputtuna

1. Sotke ainekset keskenään ja anna taikinan turvota tunnin verran
2. Paistele lätyt, käytä öljyä tarpeen mukaan.

Ei kovin hankalaa :D

Kaveriksi sopi ihan älyhyvin turkkilainen jogurtti ja jäiset tyrnimarjat. Onneksi sellaisia aarteita vielä löytyi pakastimesta!

Samalla sotkemisella leivoin illaksi sämpylöitä. Eivät oikein kohonneet kun oli vain kuivahiivaa käytössä, mutta ihan hyvänmakuisia näistä tuli:

En nyt taas kyllä yhtään tiedä, mitä tähän taikinaan tuli ja kuinka paljon, mutta ainakin sen lounaalta ylijääneen paprikoiden täytteen sotkin taikinan sekaan. Vettä, kuivahiivaa, vehnäjauhoja, ohrahiutaleita, pellavansiemeniä ja se täyte löysänä taikinana pellille roiskittuna. Jup.

Ja loppuun vielä tuttinauhavinkki 3/1000: tiskirätin pidike. Toimii!

Riepu on muuten lahja ystävältä.

Voikukkapuskien keskeltä

Koska inspiraatio käsityöblogin pitämiseen on ollut jo aika kauan hukassa, päätin vähän muuttaa blogini suuntaa. Mie kun olen tämmöinen kotoilija, ja käsitöiden lisäksi tykkään askarrellaa, sisustaa, kerätä, kokata ja säilöä, niin ajattelin ottaa teidät mukaan retkilleni. Toivottavasti tämä elämän raotus ei nyt karkota ihan kaikkia lukijoita, ompelujuttuja on kyllä luvassa jatkossakin! Perusvaatteiden kuvaaminen ja päivittäminen blogiin on vain tuntunut pitkästyttävältä, joten ehkä jatkossa esittelen vain ne kaameimmat katastrofit tai kekseliäimmät kamppeet joka ikisen t-paidan ja pöksyjen sijaan.

Mutta nyt yrttiretkelle! Piha puskee voikukkaa niin, että askeleitaan saa varoa. Jollekin rikkaruoho, minulle rakkaus. Tänään kokkasin ohra-kesäkurpitsa-avokado-täytteisiä paprikoita:

Tarvikkeet:
3 kpl paprikoita
1 dl ohralisuketta
1 litra tuoreita voikukanlehtiä
1 pienehkö kesäkurpitsa
1 sipuli
1 avokado
1 sitruuna
oliiviöljyä
merisuolaa, pippuria
(fetajuustoa tai juustoraastetta)

1. Lämmitä uuni 200-asteiseksi
2. Keitä ohralisuke; noin 15 minuuttia riittää keittoajaksi, sillä ohra jatkaa kypsymistään myöhemmin uunissa.
3. Pese, raasta ja itketä kesäkurpitsa; ts. jauha päälle reippahasti suolaa, jotta kurpitsa hikoilee nesteet ulos itsestään. Valuta hyvin.
4. Pilko ja kuullota sipuli oliiviöljytilkassa. Lisää valutettu kesäkurpitsaraaste ja paistele tovi.
5. Pese voikukanlehdet huolellisesti, rullaa ne kimpuksi ja silppua pieneksi. Heitä voikukat pannuun sipulin ja kesäkurpitsan kanssa, miedonna lämpöä.
6. Purista joukkoon puolikkaan sitruunan mehu.
7. Sotke sekaan avokado.
8. Huuhtele ohralisuke ja pyörittele se muiden täytteiden sekaan pannulle. Maista, lisää suolaa ja pippuria jos tarvis. Timjami käy hyvin mukaan myös!
9. Pese paprikat ja poista niistä hattu. Mällää täyte paprikoiden sisään ja viskaa päälle pari juustokimpaletta.
10. Paistele vartin verran, tarjoile tuoreiden voikukanlehtien kanssa.

Can't talk, eating.

Kettumaista väkerrystä

Juu, otsikon saa vapaasti lukea ihan miten tahtoo. Yritän niin kauhiasti olla sen peittarin kanssa kekseliäs ja luova, että jatkuvasti lankean omiin kuoppiini, ja huomaan tekeväni typeriä virheitä. Muutenkin pää on ollut jotenkin pehmeä viime aikoina, ja kämmäilen kaikkien yksinkertaisten perusjuttujen kanssa: keitin tänään kahvia, ja unohdin laittaa pannun paikoilleen. Sillä tavalla.

Mutta siis, poikaselle t-paita Eurokankaan suloisesta kettutrikoosta ja pöksyt itse värjäämästäni Eurokankaan velourista. Taskusta kurkistelevat samat somat kettuset. En muista kaavoja, jotain Ottobren juttuja pienillä muokkauksilla nuo ovat. Käyttökelpoista perusvaatetta. Tämmöisiä tulee väkerrettyä aika paljon, enkä jaksa kaikkia edes kuvata ja blogata.

Jos joku muuten haluaa myydä meille noita Seppo-kirjoja, niin ostan mieluusti. Tulee tuo karnevaalihirviötarina kohta korvista, se pitää lukea vähintään kymmenen kertaa päivässä.