Huomenna lähdetään reissuun, ja vaippojen pakkaaminen on aina yhtä mielenkiintoista. Kesän reissuilla olen oppinut, että reilun kahden päivän vaippatarpeilla pärjää mainiosti, jos (kuten nyt) on käytössä pyykkikone. Mukaan lähtee 10 taskuvaippaa, 2 yövaippaa, muutama harso + näpsy ja villahousut. Imuiksi otan kaikkein luotettavimmat ja/tai nopeimmin kuivuvat yksilöt - mikrokuitu-joustofrotee-perhostaittoja ja bambuisia lisäimuja. Sivunepilliset vaipat toimivat meillä väkkäränä pörräävän pojjan kanssa parhaiten, koska ne on helppo pukea päälle.
Silja-kaavalla tekemäni vaipat ovat pikkuisen nafteja tuolle 10-kiloiselle jötkäleelle, joten päätin vihdoin rohkaistua ja kokeilla piirtää ihan oman sivuneppivaipan kaavan.
Onneksi tein vaipan kokeilumielessä ja valitsin tylsimmät kankaanjämät, mitä kaapista löytyi, sillä saumuri teki tenän ja ompelukonekin päätti olla yhteistyökyvyttömällä tuulella. Teknisten ongelmien vuoksi jouduin kaventamaan alkuperäistä kaavaa saumanvarojen verran, voipi olla, että tästä tuli siksi liiankin kapea. Ja nepit jäivät samasta syystä liian lähelle saumoja, näyttää rumalta. No, vaikka vaippa ei ehkä kestä lähempää tarkastelua, minua kiinnostaakin nyt kaavan toimivuus ja vaipan istuvuus. Kunhan poikanen herää päiväunilta, päästään testaamaan!
MUOKS: Hyvinhän se toimi! Hintsusti liian kapea saumanvaroitta vain, niin kuin arvelinkin. Kasvun- ja kiristelynvaraa vaipassa on sopivasti. Ehdin surauttaa toisenkin ilman temppuilevaa tekniikkaa (saumuri piti langoittaa uudestaan yms. pientä). Tai no melkein ongelmitta... Mulla on ollut nuo nepparipihdit kuitenkin jo aika pitkään, ja aina välillä niiden kohdistamisen kanssa on mennyt hermo - kuten tänään. Nooo(loa), huomasin käyttäneeni koko ajan vääränkokoista nepitysalustaa (T3, vaikka on ollut T5-kokoisia neppejä). Että kappaskeppas.
Semmonen vaippa, että rupeaa tekemään mieli salmiakkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti