torstai 31. maaliskuuta 2011

Vaippapussi ja plääääh-vaippa

Pähkäilin, mitä voisin tehdä kehnoksi osoittautuneelle myrkkysieni-pulille, ja sain aikaan vaippapussin. Pussi kulkee mukana hoitolaukussa, ja saan märät vaipat kuljetettua siinä näppärästi takaisin kotiin.

Tekaisin myös taskuvaipan taannoin saapuneesta "omenanvihreästä" pulista ja limenvihreästä coolmaxista. No ei ainakaan mitään Granny Smithiä ole tuo viheriän sävy, enemmänkin auringossa haalistuneen mökinverhon vihreää. No mälsä se on, mutta muuten on oikein kelpo.


Ompelin eilen myös taskuvaipan siitä ruskeasta eläinkuvioisesta pulista, mutta vaippa ei ehtinyt käyttöönottopesun jälkeen kuin kuivahtaa, kun pääsikin jo akuutissa vaippapulassa tositoimiin, eli en ole ehtinyt sitä kuvata. Nyt meillä on vaippoja nippa nappa kahden vuorokauden tarpeiksi, todellisuudessa siis yhdeksi päiväksi, että ehtivät kuivahtaakin kunnolla pesujen välissä.

Jos joku kestoilua harkitseva muuten miettii jatkuvan pyykkäämisen harmeja, niin ainakaan minä en koe sitä hankalaksi tai aikaavieväksi. Sitä paitsi ainakin meidän vauva pulauttelee niiiiiiin paljon, että jatkuvasti saa olla pyykkiä pesemässä muutenkin: poitsulla kuluu ainakin kaksi bodya päivässä, minulla vähintään sama määrä puseroita ja kyllä tuo mieskin ui puklussa heti kun töistä kotiin pääsee. Pyykkikone siis käy meillä lähes joka päivä joka tapauksessa. Ja nykyään tosiaan kone pesee, ei ole napinpainallusta kummempi vaiva pyykätä. Jostain syystä moni mieltää vaipanpesun vieläkin sellaiseksi, että ensin hakataan rikkinäisellä kirveellä avanto järveen ja sitten keitellään saunanpadassa pitkällä puukepillä vatkaten tuntikausia jotain riepuja, välillä raastetaan lipeää sekaan rystyset verillä. Joo ei.

Sekä blogi että ompelukone hiljenevät viikonlopuksi, kun hyvä ystävä tulee vierailulle. Alkuviikosta pääsen kertomaan eräästä mukavasta paketista, jota olen koonnut ihanalle pienelle sukulaispojalle. Siinä samassa kerron lisää vaippojen pesu- ja huolto-ohjeistakin

PS: Tänään käytiin ensimmäisellä pidemmällä kantoliinalenkillä. Oli aivan ihanaa kulkea kädet vapaina, kun tenava-kulta tuhisi ja ynisi kaulakuoppaa vasten. Liinassa oli hyvä nukkua, ja ilmeisesti raikas ulkoilma väsytti pikkuisen kunnolla, kun unet jatkuivat vielä kotonakin pari tuntia! Liinailun ainut huono - tai ainakin hassu - puoli oli tietty raskausregressio: ihan samalla tavalla väsytti ja huohotutti kuin pari kuukautta sitten taapertaessa, paitsi että lonkkiin ei nyt sattunut :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti