tiistai 27. marraskuuta 2012

K. A. Mera ja sen laukku ynnä pari muuta tekelettä.

Entinen kamerani oli huono. Kärvistelin sen kanssa kolme kokonaista vuottam ja nyt viimein (osittain tulevien työkuvioiden takia) sain hankittua uuden. Ja mitäpä uusi ihana Nikonini (ks. kuvavihje) tarvitsisi enemmän kuin arvoistaan laukkua! Semmoinen siis:


Malli on niiiin oma kuin mahdollista. Virkkasin ja huovutin ensin summanmutikassa villaisen, soikean korin, josta oli tarkoitus tulla laukun uloin pinta. Leikkelin pahvista sopivan pohjan, mallailin vaahtomuovilevyä sinne tänne, askartelin kannen vetoketjuineen valmiiksi ja tulin siihen tulokseen, että eiiiii sittenkään ehkä. Siksi koko laukku on tuota samaista kirpparilta löytynyttä Ikean sisustusvahvuista puuvillaa.

Koska se edellinen kamera oli niiiiin huono ja loppuvaiheessa todellinen hermosaha, niin blogin päivittäminen on jäänyt vähemmälle. Pari kuvaa muistikortin kätköistä löytyi kuitenkin:



Tein joku aika sitten poikaselle (jalkaterällisen) yöpuvun omalla kaavalla Kestovaippakaupan ihanasta heppatrikoosta.

Neuloin äidille villasukat Väinämöisestä synttärilahjaksi. Malli Kalajoki.

Näiden lisäksi olen kaavoittanut XL-kokoisen taskuvaipan ja ommellut niitä muutamia, neulonut ainakin kolme myssyä, virkannut yhden trikookudematon, tehtaillut läjän nuppupeittoja ja mitä vielä. Kaikki vaan kuvaamatta. Megapostausta odotellessa ;) Niin ja juu, hiirikin otti ja hajosi, enkä tosiaan jaksa syvätä kuvia läppärin levyhiirellä. Siksi nää taustat näissä paikoillaan kaikkine arkisine epäsiisteyksineen.

torstai 25. lokakuuta 2012

Voihan tossut!

Neuloin Reggae ombre-merinolangasta  itselleni tossut. Kovasti on huvittavaa työstää huovutettavaa matskua, kun ihan lapiothan nämäkin olivat ennen kuin pääsivät koneeseen. 15 silmukkaa puikolla ja kärkikavennukset joka toinen kierros. Ihan heleppo.

Reggae Ombre Banana Joe
Tarkoitus oli tekaista näihin sikapitkät ja komiat varret, mutta ku nää on niiiiin ihanat ja helpot tämmöisenään, että taidan säästää Väinämöiskeräni johonkin muuhun projektiin.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Herraskaista päällepantavaa rymyreiskalle

Joskus pitää hienostella, eikä joka paikkaan kehtaa viedä kakaraa niissä kaikkein rönttösimmissä rytkyissä. Askartelin sille sitten tämmösen söpön takin, jossa se voi hienostella ja hurmata kauppareissuilla.



Kuosikangas on 2. laatuista pulia Kangastukusta, ja vuoriksi leikkelin vanhan topatun unipussin. Hihoihin unipussi ei riittänyt, joten hihat vuoritin liukaspintaisella tikkitoppapalalla. Vetskari on kirpparilta. Todellinen kierrätystakki, ehkä ihan heti ei uskoisi tarvikekustannusten jäävän alle kymppiin :) Takki on mukavan lämmin, ja pulin ansiosta pitää myös kosteutta. Heijastinfriikkinä ompelin heijastinnauhaa etukappaleisiin ja huppuun, selkään leikkelin leveämmästä heijastinnauhasta kolmion. Kaava on oma, se sama, jolla tein syystakin.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Tunikamekko itselle

Muokkasin tissiskaavasta pitkähihaisen ja -helmaisen tunikamekon. Siitä tuli ihana (vaikka en vieläkään kykene käyttämään sanaa "tissis" saamatta väristyksiä.)


Kangas on Dylonin Goldfish orange -pesukonevärillä värjättyä, alkujaan valkoista Eurokankaan joustofroteeta (ylemmässä, ulkona otetussa kuvassa värit toistuvat paremmin). Laskelmat menivät vähän pieleen, eikä värjäämäni pala riittänytkään ihan koko mekkoon. Siksi leikkasin etuosakappaleisiin palaset ruskeaa joustista jatkoksi. Kuinka onnekas moka! Ruskeaan mätsäävä resori on Kestovaippakaupasta.

Unohdin tehdä tähän taskut, juutas sentään. Seuraavaan sit.

perjantai 19. lokakuuta 2012

Muhun iski tilkkukuume

Tein toisen tilkkutäkin tismalleen samalla metodilla kuin ensimmäisenkin. Ajattelin, että tämä olisi mennyt lahjaksi, mutta jostain syystä tikkaukset eivät nyt onnistuneet yhtä hyvin, joten päätin, että tää jäis meille. Ei kauheasti haittaa.


Tuo punainen sydänpuuvilla on ihana! Onneksi mulla on sitä vielä moooooonta metriä (ja yhdestäkään en luovu). Anoppi hamstrasi sitä joskus 20 vuotta sitten jostain Savonlinnan kangaskaupasta. Tämä on sellaista ohuehkoa, lakanavahvuista. Mitään leimoja hulpioista ei löydy, eli ei mitään hajua valmistajasta tms. Tietääkö joku? Facebookin kangashamstereissa näkyy aina välillä samanlaista (?) aika hurjallakin metrihinnalla.

torstai 18. lokakuuta 2012

Tilkkutäkki ja vanhoja ihanuuksia

Voi ompelumaraton, minkä teit! Annukan inspiroimana rupesin toissailtana väkertämään jämätilkuista päiväpeittoa poikaselle (tjaa, Annukka ei näemmä vielä olekaan blogannut peitteistä, spoileriminä). Koskaan en ole kokeillut tilkkuilua, mutta sehän oli tosi hauskaa ja nopsaa aivotpoishommaa! Itse asiassa eilen leikkelin tilkut jo toista täkkiä varten...







Puuvillakankaat ovat mikä mistäkin: anopin varastoista, tilaustöiden jämiä, jostain 20 vuotta vanhasta hameesta, Marimekon palakoreista... Taustan pöllöpuuvilla on Kangas-Mallasta. Tilasin sen joskus poikasen takin vuoria varten, mutta en sitten tykännytkään väristä. Tähän pirtsakka vihreä sopii kuin nakutettu!

Tukikankaana viltin välissä on vanha fleecepeitto. Sopii vuoritukseen hyvin, ja meillä nukkaantuu noita nurkissa enempi ja vähempi, taisin juuri keksiä niille uuden elämän ;)

Lapsen mopopaidan ompelin tässä syksyllä, kankaat Kestovaippakaupasta ja kaava oma. Poitsun selän takaa kurkistava ihana retrokankainen kissa on lahja kummivanhemmilta (kisu lienee syntyjään Retrobugista), kuten myös kolmiulotteinen 10 pikku pingviiniä -kirja. Ihanat kummit! Käytettynä hommattuun Muuramen kalusteen jatkettavaan sänkyyn olen kiinnittänyt pinniksen suojaksi askartelemani nimikyltin. Tuo hakee vielä vähän paikkaansa, mutta ihan kiva se on noinkin.

Poikasen huoneen katossa muuten killuu mobile, jonka neulahuovutin odotusaikana. Muistaakseni en ole tekeleestä koskaan blogannut, joten tässä pari kuvaa hökötyksestä:



tiistai 16. lokakuuta 2012

Syysvaatetta itselle

Ompelumaratonilta tarttui mukaan hurjasti uutta intoa ja kiinnostusta ompeluhommiin. Käsityöaika on ollut kortilla viime aikoina, enkä iltaisin lapsen mentyä nukkumaan ole jaksanut tehdä mitään, mutta eilen innostuin väkertämään muutamia testikappalevaatteita itselle.

Ompeluelämää-ryhmässä ja blogeissa on pitkään hehkutettu monille vartalotyypeille sopivaa "tissitunikaa" eli "tissistä". Minä en ole moista innostunut tekemään (lähinnä siksi, että sillä on niin typerä nimi, melkein yhtä kamala kuin "paituli"), mutta nyt kun näin maratonilla, kuinka kiva sellainen on käytössä, niin pakkohan tällainen oli saada!

Kangas on Eurokankaan palalaarista ajat sitten hamstrattua joustista, resorin alkuperästä ei mitään muistikuvaa. Kelvollista sovituskuvaa en onnistunut itselaukaisijalla saamaan tämä päällä millään, mutta ihana tämä on! Resori voisi mielestäni olla himppasen leveämpikin kuin ohjeessa, pitää seuraavaan tehdä.

Tykkään käyttää kapeita pillifarkkumaisia housuja varsinkin tunikoiden kanssa, mutta sopivia sellaisia on hankala löytää kaupasta. Aina on joko liian matala vyötärö, liian tiukat lahkeet reisistä tai (yleensä) molempia. Leggingsejä en käytä, ne ovat minulle tinkimättömästi kalsarit. Muutama vuosi sitten löysin Lindexiltä hyvän malliset stretch-farkut, joista piirsin nyt suurinpiirteinkaavat. Istuvuuden kannalta näissä oleellista on tuo farkuistakin tuttu takakappaleen vyötärökaitaleen alle tuleva muotokaitale, jolla varmaan on joku oikeakin nimi... Tekaisin testikappaleet stretch-vakosametista (niinikään kaapissa marinoitunut EK:n palalöytö), ja pökistä tuli tosi hyvin istuvat! Vähänkö jee!


Ketut ja karhut -trikoisen raglanpaidan ompelin itselleni jo pari kuukautta sitten, mutta onpa jäänyt dokumentoimatta. No, tommonen. Peruspaita.




maanantai 15. lokakuuta 2012

Toppahaalari ompelumaratonilta

Viikonloppuna järjestettiin taas Keski-Suomen Ompeluelämää -ryhmän ompelumaraton. Toistakymmentä mimmia suristeli ahkerasti yhteensä 14 tunnin ajan. Itse otin maratonprojektikseni huiman haasteen: kosteussuojatun toppahaalarin talveksi! Tähän se koko aika sitten menikin, mutta tulipa hieno!


Kaava on vanhasta, 80-luvun alun vihkosesta "Leikki-ikäisten vaatteet" pienin muutoksin: askartelin hupusta irrotettavan ja lisäsin kaulukseen resoria. Lisäksi ompelin vetoketjun päälle suojaläpän. Tykkään noista raglan-hihoista muotolaskoksineen; käsillä on hyvin liikkumistilaa!



Kankaat ovat Eurokankaasta, samoin tereeksi ommellut heijastinnauhat. KAM-nepparit ovat Kestovaippakaupasta ja ihana kangasmerkki (jonka lapsi itse valitsi) on Taikavilla-kangaskaupasta Jyväskylästä. Saumoihin on silitetty saumausteippiä, joten haalarin pitäisi olla erittäin vedenpitävä.


Hihan- ja lahkeensuissa on kuminauhaa, samoin selässä muotoa antamassa. Tosi lämminhän tämä vielä näille keleille on, mutta koon puolesta uskon tuon riittävän koko talveksi.

Kuvaussession päätteeksi sekä poika että haalari olivat jo ihan murassa, ihanaa!

Oli kyllä sen verran työläs projekti, että ensi vuonna harkitsen tarkkaan, mistä ja millaisen haalarin hankin (okei, vielä maratonilla vannoin, etten IKINÄ enää ompele tällaista, kulmat ovat näemmä pyöristyneet jo). Mutta eipä taatusti tule toista samanlaista vastaan!




perjantai 21. syyskuuta 2012

Pomppupuku (toim. suom.)

Hassunkurinen jumpsuit on ollut jonkin aikaa muotia. Minä en ihan käsitä, miten tämä nyt eroaa vanhanaikaisesta potkupuvusta muuta kuin hupun ja käyttäjien iän osalta, mutta päätin nyt testata kuitenkin. Kaava on siitä edellisestä (?) Ottobresta pienin muutoksin - ja kämmäyksin: leikkasin etuosan kaavat vahingossa väärältä puolelta, ja vetskari kaartaa nyt oikean jalan puoleen eikä vasemman kuten pitäisi. Ei liene merkitystä hällä kuitenkaan :)

Aina toisinaan tuttavat siivoilevat kaappejaan ja saan lahjoituksena vanhoja kankaita. Nämä colleget ja resorit kulkeutuivat meille naapurista, kiitosta vaan! Nämä passasivat oikein hyvin tähän "harjoituskappaleeseen" - meininkinä on tehdä toinen pomppupuku KVK:n leppisvelourista. Selkäosaa pitää pidentää ja hihoja vähän lyhentää.

Muuten ompeluaika on kortilla, kun taaperoinen on vallan vauhdikas ja yritän löytää (oman alan) töitä. Mieluusti kuitenkin otan tilaustöitäkin vastaan, ja kaupan puolella on vielä varastossa vaikka mitä kivaa myynnissä!

torstai 30. elokuuta 2012

Pö-pö-pö-pö-pöllöpaita

Sitä mukaa kun poikasen puhe vähitellen irtautuu ikenistä, käy myös yhä selvemmäksi, mikä milloinkin on in. No kettutakki (so. tettutatti) on ihan suosikki. Toinen jatkuva hokema on pö-pö-pö-pö TITI. Eli pöllölintu. Tälläsin sitten tommosen pöllönkuvakkeen violetille iltataivaalle. Aika vänkä.


Applikoinnit ovat velouria ja joustofroteeta, kuva mukailtu jostain netin syövereistä löytyneestä piiroksesta. Vauhti oli taas niin kova, että kummempaa kuvaa paidasta ei ehditty saada ennen kuin se oli yltä päältä jossain töhnässä.

En kyllä kovin pitkälle voi pitää kiinni tästä kulloistenkin lempiasioiden applikoimisesta, tai sitten mun täytyy seuraavaksi tehdä paita, jota koristaa mummi-mummi-mummi (terkkuja vaan!). Kivan vaihtelevaa ja inspiroivaa tää applikointitouhu kuitenkin, kun mulla on nykyään aika vähän ompeluaikaa syystä että taapero.



perjantai 17. elokuuta 2012

Kettuhuppari

Joku varmaan muistaakin, että viime talvena sain jonkun inspiksen suunnitella erilaisia kuoseja. Yksikään ei ikinä päätynyt tuotantoon asti, kun en ollut ihan vakuuttunut Spoonflowerin trikoon laadusta. Nyt kuitenkin kaivoin piirtämäni ketun kovalevyn kätköistä applikointimalliksi:

Olen applikoinut tosi, tosi vähän, enkä muistaakseni ennen tätä mitään joustavista kankaista, joten siihen nähden olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen.  Aina voisi toki olla vielä siistimpää... Mutta nuo kankaat (kaikki Kestovaippakaupan veloureita) sopivat hyvin yhteen ainakin minun hurjaan värisilmääni!

Ja tältä se näyttää poikasen päällä:





Kaava on kutakuinkin sama kuin kääntötakissa, resoreilla tietysti, ja nyt vuoritin vain hupun. Kierrätysvetskari on inan verran lyhkäinen, mutta ei kai tuo haittaa... Ihan pikkuisen iso tuo takki on, kun laps on niin hankalasti kokojen välissä, enkä pihinä viitsi tehdä just sopivaa - meneepä sitten pitempään :P

torstai 16. elokuuta 2012

Kettuja, karhuja ja seikkailun iloa!

Poikanen sai pehmoisen oloasun Kestovaippakaupan Ketut ja karhut -joustofroteesta. Muokkasin mustikkametsä-collegen kaavaa vähän istuvammaksi, ja lopputulos on oikein suloinen! Pikkuisen kasvunvaraa n. 100-senttisessä puvussa vielä on, mutta se ei haittaa mitään!






Alunperin mulla oli ajatuksena ottaa tämä yöpukukäyttöön, mutta onhan se nyt liian soma sängyssä piiloteltavaksi! Ja hyvin pysyy vauhdissa mukana (ainakin paremmin kuin äiti)...

Tämä postaus on muuten odotellut julkaisua jo tovin, sillä oloasu sai syntyessään myös identtisen kaksoisveljen, joka toimitettiin Saksaan serkkupojan syyspäiviä ilahduttamaan. Ja eikähän sitä ylläriä voinut pilata ennen kuin lahja ehti perille...

torstai 9. elokuuta 2012

Kypärämyssy

Ihastelin kaverin muksun söpöä kypärämyssyä, ja päätin, että meidän murunenkin tarttee tuommoisen. Ja tartteekin: syksy tulee (oliko jossain välissä muka kesä?), pyöräilykypärän alle käy viima, ja niskaakin voi paleltaa. Piirsin kaavan edellisessä postauksessa esittelemäni kääntötakin hupusta, ja tämmöinen siitä tuli:

Se sopii hienosti! Jänskäsin, että myssykkä olisi niskan kohdalta liian tiukka pukea, mutta hyvinhän tuo solahti pään yli. Kasvo-osa on juuri sopiva, ja resori pitää höskän kasassa napakasti. Tykkäilen! Ja voipi olla, että myyntiinkin askartelen :) Tämän myssykän trikoo on Kestovaippakaupasta.

Muistakaahan muuten kurkata kaupan puolelta mahtavia tarjouksia, esim. varastovalmiit t-paidat ja hellehatut ja -mekot lähtevät puoli-ilmaisiksi!

tiistai 7. elokuuta 2012

Kääntötakki

Pengoin alkukesästä anopin kangasvarastoja, ja löysin muutamia aarteita. Mahtava Tampellan Cook-sarjan ruskea sydänpuuvilla ja miehen huoneessa joskus 70-luvulla roikkuneet kelta-valkoraidalliset verhot kokivat melkoisen muodonmuutoksen, ja poikanen sai ihanan takin:








Kaava on oma, takki on n. kokoa 98cm. Olisin halunnut tähän kaksipuoleisen vetoketjun (ns. kääntövetoketjun), mutta moisen löytäminen osoittautui turhan hankalaksi tehtäväksi. Laitoin sitten ruskeat ja keltaiset KAM-nepit, ja hirmu hyvinhän ne kyllä toimivat. Hupun nyöri on puuvillakanttia, ja nauhojen päissä killuvat somat puuhelmet.

Kummin päin on kivempi? Minusta ehkä miehustan sydänpuoli ulospäin. Kiva, että hoksasin laittaa nuo hupunkappaleet noin päin, piristää kovasti!

Voin tehdä näitä myös tilauksesta, ota yhteyttä joko blogin tai verkkokaupan kautta, niin katsellaan sopiva hinta (ja kankaat)!