perjantai 30. joulukuuta 2011

Kaikki paikallaan ja paikka kaikelle

Vihdoin sain ompelunurkkaukseni käteväksi, nätiksi, ergonomiseksi ja IHANAKSI! Aiemmin koneet ovat nököttöneet kolhon ja vähän rikkinäisen vanhan klaffipöydän päällä ja ompelutarvikkeet ovat olleet mitenkuten saatavilla erittäin epäkäytännöllisessä varastohyllyssä. Huone itsessään on "lastenhuone", mutta kun ei tuo tirriäinen vielä mitään omaa huonetta tarvitse, olen vallannut sen melko hävittömästi itselleni :) Ennen-kuvia ei ole, mutta tässäpä jälkeen, aaaahhhh...





Kuvat puhukoot puolestaan mutta muutama sananen silti: tilanjakaja onnistuu todellakin jakamaan tilan! Rakastan tuota pientä lukunurkkausta, joka samalla syntyi! Huomatkaa keinutuolin päällä ihana torkkupeitto, jonka virkkasin isoäidin neliöistä pari vuotta sitten.

Pöytä on niiiiiiin sopivan kokoinen ompelukoneelle ja saumurille kuin vain mahdollista! Työskentelytilaa en pöydälle edes tarvitse, koska tykkään leikellä kankaat, piirtää kaavat jne. lattialla. Siksi huoneessa ei ole mattoa. Kankaita säilytän kuvan ulkopuolelle jäävässä vaatekomerossa.

Avohyllyssä tavarat ovat kätevästi saatavilla. Jotain piilevää naisellista tilpehööripuoltani ilahduttaa suuresti se, että minulla on kauniita pieniä esineitä kauniissa pienissä purkeissa nätisti saatavilla. Käsityöaiheiset kirjat ja -lehdet muuttivat vihdoin omaan hyllyynsä nekin.

Katossa killuu poikaselle raskausaikana neulahuovuttamani mobile. Ikinä se ei oikein päässyt käyttöön (perhepedin päälle on hieman epäkäytännöllistä viritellä killuttimia), mutta kiva se on silti.

Mie tykkään! Entäs te?

tiistai 27. joulukuuta 2011

Joulusaloja

Emme juuri harrasta joululahjoja, mutta niille ihan pienimmille lähti silti pari pakettia matkaan. Se eka oli niin pienelle tyypille, että hän katselee vielä maailmaa äitinsä mahanahan läpi. Hyvä ystäväni siis saa helmikuussa vauvan, ja halusin lähettää tulokkaalle tuliaisia jo hyvissä ajoin, että vanhemmat ehtivät tutustua niihin rauhassa. Tämmöinen mahtipaketti lähti siis matkaan:



Ylimmässä kuvassa on Käsityökoulussa askartelemani albumi, josta tein vauvakirjan. Kirjassa on 12 välilehteä, yksi jokaiselle kuukaudelle. Albumi on päällystetty ihanalla retrokankaalla, johon olen törmännyt kirppareilla jo muutamaan otteeseen. Voi olla, että siitä on pakko tehdä Olennollekin jotain...

Keskikuvan töppöset on tehty jämälangoista Jämälangasta-kirjan inspiroimana.

Ja alimpana muutama pikkuvauvavaippa ja liivinsuojapari. Mulla on muuten yksi kehittelyidea pikkuvauvan sisävaippoihin, toivottavasti pääsen pian testaamaan...

Paketti sai ilmeisen ilahtuneen vastaanoton. Nyt vain odotellaan, että se varsinainen paketti syntyisi.


Lisäksi poikasen serkku sai 1-vuotislahjakseen sammakkopaidan, joka piti tietysti testata ennen postitusta :)

Siinäpä ne! Kiitos kaikkia meitä ja varsinkin pikkuista muistaneita, saimme mm. ihania kirjoja, suloisia pehmoleluja, lakanoita, kauniin huovutetun pussukan ja äiskälle mainiota kahvia. Ja poikaselle äiti ja isi lahjoittivat vielä ihanan keinuhevosen, joka ainakaan vielä ei nauti suurensuurta suosiota :D

perjantai 23. joulukuuta 2011

Terveisiä tontulta!

Ihanaista sydäntalvea kaikille! Meidän kuumeinen pikkutonttu ottaa joulun vastaan uudessa asussa: Nanson trikoo löytyi joskus kirpparilta, resori omasta varastosta. Paidan ja hatun kaavat omat, housut Ottobresta 4/11 sovellettuina.


torstai 22. joulukuuta 2011

Sisätäyttövaippa testattavaksi

Nyt jänskättää! Olen koonnut testiryhmän Olennon verkkokaupan tuotteita varten, ja ekat testattavat tuotteet lähtevät pian tuomiolle. Ihan ekaksi olen vääntänyt sisätäyttövaippoja. Niin tai siis yhden vaipan, johon olen (melkein) tyytyväinen. Kovasti harjoittelin kuitenkin eka:

Näissä on ulkopinnassa joustofroteeta ja sisällä velouria, joustofroteeta ja coolmaxia. Ongelmaksi meillä loistavasti toimineessa mallissa osoittautuivat näiden matskujen kanssa kuminauhat: olen ommellut poikaselle sisätäyttövaippoja ilman tukikangasta, mutta pelkällä coolmaxilla on tajuttoman hankala saada täyttöaukko siistiksi. Viime yönä kuumeista lapsukaista paijatessa mulle sitten kirkastui, miten tämän homman saa toimimaan:

Kuminauhat kujiin ja saumuroidaan ulkopuolelta. En kamalasti tykkää siitä, että tikit jäävät näkyviin, mutta pitää vain hankkia erivärisiä lankoja, niin ei kai se haittaa. Ja ohkaisempikin vaipasta noin tulee, siis saumoista.

Mietityttää myös tuo tuotelapun paikka... Tuossa edessä se on minusta kaikkein paras, mutta vie sentin verran tilaa imuilta. Voisi sen toki ommella pelkkään ulkokankaaseen, kun laittaisi alle tukikankaan. Hmmm... Toinen mahdollisuus on mielestäni pystyyn jompaan kumpaan läppään kuten ylemmän kuvan alimmassa vaipassa. Mitäs tuumaatte?

Näiden testikappaleiden kuosit eivät ole samoja, jotka päätyvät verkkokauppaan myyntiin. Nämä vaipat on tehty "ostin ku halvalla sain" -matskuista, sillä koko arsenaali menee ihan omaan piikkiin, eikä tässä mitenkään rahoissa kieriskellä :) Älkää siis säikähtäkö kummallisia väriyhdistelmiä jne.

Muoks:

Tämmöiseen suuntaan on menty.



Nyt alan olla tyytyväinen, saas nähdä, mitä testaajat tuumaa :)

maanantai 19. joulukuuta 2011

Puuhaatouhuakauheestikaikkea

Yhtä sun toista on valmistunut. Ennen pukinkonttien aukenemista en rohkene kaikkea esitellä, mutta uskoisin erään lukijan ilahtuvan nähtyään tämän kuvan:

Eli pyynnöstä taas pari imetysmekkoa, tällä kertaa trikoota ja kokoa 38. Toinen mekko on tulevaa kesää (!!!) ajatellen hihaton, toisessa on suunnilleen 3/4 hihat pitkähköllä resorilla. Meinasi kangas loppua kesken ommellessa, niin jouduin vähän säveltämään. Vaikka kangasta oli naftisti (ihan oman laskuvirheeni takia) kummassakin mekossa, niin melko näppäriä kohdistuksia noihin tuli kuitenkin ihan puolivahingossa.

Saatiin joulusiivottua, ja pyyhekaapinkin kahlasin läpi. Muutama ei-niin-kivan-värinen käsipyyhe päätyi hyyyyvin simppeleiksi ruokalapuiksi, ihan omaan käyttöön ja todelliseen tarpeeseen:

Suloisen poikamainen persikanvärinen kanttinauha on sekin omasta varastosta - ei tosin mitään hajua, miksi mulla on metreittäin ja taas metereittäin tuon väristä kanttinauhaa... Nuo kuviot tikkasin kiinni ihan vain tilkkuläjää pienentääkseni. Mutta kelpaa näille hattarapilvilappusille nyt körilään sotata.

Nämä sukat taitavat olla päätymässä lahjapakettiin, mutta en usko sukkia pyytäneen kaverini miehen kuuluvan blogini aktiivilukijoihin, joten menköön nyt:

Ihan perus-Seiskaveikkaa, suunnilleen kokoa 43 nämä ketunpätkät.

Semmost. Ei mulla muuta tällä kertaa. Moi!

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Printtimalleja tilaukseen!

Tilasin tänään Spoonflowerilta koetilkut trikoota neljästä kankaasta. Kaikki niistä ovat muuttaneet muotoaan enemmän ja vähemmän sitten viime kerran, ja yksi on ihan ihan uusi ja ihana :) Käykääs siis katsomassa:

Tapio ja Tellervo
Ketunpojat ja pihlajat
Pingviini
Okapi

Ja kertokaa toki, mitä tykkäätte!

tiistai 13. joulukuuta 2011

Poppapöksyt taikamiehelle

Kaavoitin taas kerran haaremihousuja, sillä mulla on ajatuksena, että niitä saisi verkkokaupasta vain kahta kokoa: 0-1-vuotiaille ja 1-3-vuotiaille, noin siis niinku suurinpiirtein. Kyllä ne taatusti pitempäänkin menis vaikka shortseina, on ne niin oivat taikahousut ne on. Vahingossa tulin nimenneeksikin ne poppapöksyiksi.

Oma poikanen on siellä taaperokäyrän miinuspäässä, joten pitää testata näitä pöksyjä isommillakin kavereilla. Kuvassa vertailun vuoksi 80-senttiset Lindexin velourpökät, jotka ovat melko hyvät perushousut kestopepunkin kanssa käytettäviksi.

Kokoero näyttää hurjalta, eikös :D Vaan käytössä nuo eivät olekaan "liian isot", vaan aevan ehanat! On tilaa touhuta, ei kiristä, ei purista ja näyttääkin tosi hauskalta! Lököttää erittäin tarkoituksenmukaisesti haaremihousutyyliin:


Kauhian vaikia oli saada tuota poikaa seisoskelemaan paikoillaan kuvan ottamisen ajan. Istumakuvista pöksyjen juju ei samalla tavalla näy. Housujen on siis tarkoitus olla a) hauskat b) monikäyttöiset c) superpitkäikäiset d) äärimmäisen mukavat, tasa-arvoisessa järjestyksessä.

Niin ja onhan tuossa tuo paitakin. Tuo kaava on kyllä täydellinen näin vaatimattomasti sanottuna ;) Kankaana näissä kaikissa on (Kimperin?) joustofrotee Vauvauvasta ja paidassa lisäksi jotain resoria jostain.



sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Printtisuunnitelmia

Räntäkelipulkkailusessio päätti, että nyt on hyvä hetki pistää nilkka pakettiin ja istahtaa viikonlopuksi nojatuoliin toipumaan. Vallan somaa. No kaikenlaista näpertelyhommaa onkin pyörinyt mielessä, ja yhtenä niistä Olennon tulevan verkkokaupan kankaat. Mulle on hieman epäselvää, miten lisenssit kangasmaailmassa kulkevat: voinko tilata mitä tahansa haluamaani kangasta ja alkaa ommella siitä vaatteita myyntiin, jos kankaan myyjän sivuilla ei ole erillistä mainintaa kankaan käyttöoikeuksista? Monet nettimyyjät toimittavat tuotteita myös yrityksille, mutta pitäiskö yrittäjän tehdä kuitenkin lisenssisopimus kankaan suunnittelijan kanssa, ja mistä ihmeestä suunnittelijoiden tiedot saa selville? Jos joku osaa opastaa tyhmää näissä kiemuroissa, niin olen enempi ku kiitollinen.

No lykätäkseni tulevia lisenssioikeudenkäyntejä (sic), suunnittelin pari omaa printtiä. Amerikkalainen Spoonflower-kangaskauppa toimittaa pienempiäkin eriä kangasta asiakkaan omalla kuosilla: suomalaisten kangasvalmistajien minimitilausmäärä näyttäisi pyörivän 200 metrin tienoilla, juupa juu.  Spoonflowerin värjäysmenetelmät ja kankaat ovat pitkälti luomulaatua, mikä on meikkikselle kohtuullisen hinnan lisäksi erityisen tärkeää. Spoonflowerista ei kuitenkaan saa esim. joustofroteeta tai velouria, joita kiljuen kelpuuttaisin kyllä.

No tämmöisiä kuoseja tämä nyrjähdysrampa on saanut askarreltua. Opinpa lisää vektorigrafiikastakin tuossa touhuillessa. Kuulisin mieluusti mielipiteitänne näistä väköstyksistä, ihan kaikenlaisia ideoita otetaan mieluusti vastaan! Klikatkaa linkkiä ja katsokaa kuvat sieltä, näette paremmin, miltä ne näyttäisivät isommalla alalla. Ja nuo Olennon logot eivät tietenkään ole osa suunnitelmaa, vaan leimasimina varkauksien varalta :)







torstai 8. joulukuuta 2011

Ne tuli!

Ja ne on ihania!

100 kappaletta kudottuja tuotelappuja ruotsalaisesta Mina namnband -nettikaupasta. Päädyin tilaamaan tuolta kilpailukykyisen hinnan (n. 37€ posteineen) ja tosi hyvän ja monipuolisen suunnitteluohjelman takia. Olis sieltä saanut tilata omalla logollakin, mutta se lysti olisi ollut kallista. Mutta tyytyväinen olen, jeh!

tiistai 6. joulukuuta 2011

Virkatut triplalankatöppöset

Mies on saanut kulkea kylmin varpain (tai no vanhoissa sukissa) sitten taannoisen mäyränpätkähdyksen. Vihdoin sain inspiraation pyöritellä ukkelille uudet töppöset, ja niistä tuli oikein lämpimät ja pehmeät. Ihan symmetriset ne taas eivät ole, kun kehittelin mallia siinä virkatessa, enkähän sitten osannutkaan tehdä kahta samanlaista :D Idea näihin töppösiin on Sanna Vatasen kirjasta Jämälangasta!, mutta mallia otin lopulta enemmän Reino-tossuista. Langat ovat mitä lie keränloppuja, Nallea varmaankin, kolminkertaisena.


torstai 1. joulukuuta 2011

Sydäntyynymys(ig)

Virkkailin joku aika sitten niitä sydänheijastimia, ja mainitsin silloin värkkääväni myös sydäntyynynpäällistä Novitan Purosta. Päällinen on ollut jo kauan viimeistelyä vaille valmis, ja vihdoin sain ne pari saumaa tikattua ja tungettua pellavakuorien uumeniin pari nolon huonokuntoista "vierastyynyä" pehmusteeksi - ja hyvän syyn hankkia uudet tyynyt, jotka kehtaa vieraille tarjota pieluksiksi.

Niin ja siitä sydäntyynystäkin tuli kiva. Keinutuoli suorastaan kaipasi sitä. Ja pian tuo on myös mukava istumatyyny poikaselle, sen verran muhkea siitä tuli!


keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Paitaa pukkaa - niin, ja tuttinauhaa

Luonnostelin pari päivää poikaselle oikein kivan mallista paitaa. Valmiskaavat kun tuntuvat aina olevan suunniteltu siroille keijukaisvauvoille, eikä meillä ole sellaista. Lisäksi paidat ja bodyt pursuavat aina nappia ja nepparia, joita varsinkin nakkisormimieheni vihaavihaavihaa näprätä kiinni. Otin vaikutteita joistain valmisvaatteista ja yhdestä (liian pienestä) valmisbodysta, jossa on tällainen kirjekuorikaula-aukko, ja tämmöinen siitä sitten tuli:


Kangas on kirpparilta ja resori siskoni vanhasta kangasvarastosta - kiva käyttää halpoja (kierrätys)matskuja tällaisissa testailuissa. Ompelin muuten itselleni paidan ihan samanlaisesta trikoosta joskus yläasteen käsityötunnilla :D Minusta paita istuu hyvin ja on ilmeisen mukava päällä, kun ei edes housuja ehditty jalkaan pukea, kun piti päästä temmeltämään. Näitäkin voisin tehdä myyntiin sitten joskus... Voi, kuinka tää verkkokauppa-asia innostaa mua enemmän ja enemmän!

Niin ja tämmöisiä tuttinauhoja on tullut virkattua. Näitä tulee myyntiin Olennon verkkokauppaan sitten joskus. Pestävää, kestävää ja pehmeää bambulankaa Titityystä, henkseliklipsejä ja silikonisia tuttirenkaita Nappikauppa Punahilkasta, malli omasta päästä. Nättejä ja käteviä nauhoja ainakin näin muutaman päivän koekäytön perusteella. Paljonko maksaisit tällaisesta? Tuttinauhojen hinnat verkossa vaihtelevat aivan älyttömästi (n. 5-20€ paikkeilla), tosin niin myös nauhojen materiaalit ja niiden hinnat sekä työn jälki...


maanantai 28. marraskuuta 2011

Aa-pii-naa-orkesterii...

Ompelin poikaselle paidan. Apina ja norsu -trikoo on muistaakseni tilattu Sampsukasta, vaaleanvihreä trikoo on kirpparilta ja resori siskoni lahjoituksia.


Kaava on uusimmasta Ottobresta, ja malli ainakin meidän pullerolle vähän kapoinen. Paidan koko on 86cm ja se pysyy mainiosti housuissa pikku Olennon touhuillessa tällaisen Manymonthsin paidanpidikkeen kanssa. Bodyn pukeminen tuolle tarmonpesälle onkin nykyään painajaista, nuo käänteishenkselit ovat ihan must juttu!

Muita kuulumisia: äitiysvapaani on päättynyt, ja olen nyt vakavissani selvittänyt verkkokaupan perustamiseen liittyviä asioita. Näyttäisi siltä, että keväällä Olennosta tulee Ihan Oikea ja Virallinen tuotemerkki, ja Olennon kamaa tulee myyntiin verkkokauppaan. Aikaa menee siis tällä hetkellä paitsi käytännön asioita selvittäessä, myös kaavoja piirrellessä ja varastoon ommellessa - pahoittelut siis, mikäli olet jotunut odottamaan vastausta yhteydenottoosi. Nyt on hyvä hetki esittää toiveita siitä, mitä SINÄ haluaisit Olennon verkkokaupalta? Kommenttilootaa tukkimaan siis, lukijat rakkaat!

maanantai 21. marraskuuta 2011

Töppöset tähänkin väliin

Lukija tilasi multa vauvalleen liinailutöppöset. Langat olivat hänen omista varastoistaan: varsissa jotain islantilaista villaa, kärkiösa Huopasta. Liekkikiemurat neulahuovutin töppösiin ennen konehuovutusta, ja hyvin pysyivät paikoillaan ja tarrtuivat kiinni. Kiekurat ovat jotain oman varastoni hahtuvakerän jämiä. Töppönen on kasvanut kokoa kantapäästä ja kiilakavannuksista verrattuna aiempaan ohjeeseeni.

Värit ovat taas kuvassa päin prinkkalla, tuo töppönen on siis keltainen. En saanut tuon parempaa sävyä esiin, vaikka otin varmaan 15 kuvaa eri asetuksilla ja eri valoissa ja photarillakin leikin. Oiskohan ideaa alkaa etsiskellä veronpalautuksille sijoituskohdetta kamerarintamalta...

Ai niin! Tilasin tänään sellaisia kudottuja tuotelappuja yhdestä ruotsalaisesta verkkokaupasta. Sieltä löytyi melko edullisia, ja valinnanvaraa kirjaisimissa, väreissä ym. oli paljon - tosin oman logon painattaminen olisi tullut meikäläisen budjetille turhan tyyriiksi. Toimitusaika on parisen viikkoa, jännittää...

MUOKS: Töppöset löysivät omistajansa ja kuvankin sain - kas, keltainenhan on ihan keltaista! Onkohan muuten touhukas vaavi potkinut toisen töppösentekeleen puolimatkaan, vai eikö kantapää istunutkaan? Toivottavasti sitä ensimmäistä ja muutenkin tyytyväisyyttä :)



sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Täydellisen sisätäyttövaipan etsintää

Tämä on pitkä ja traaginen tarina. Huoh. Ostin jokin aika sitten kirpparilta kolme tsi-sisätäyttövaippaa, kun oli tarvetta ja halvalla sain - taisi maksaa huikeat 1€/kappale, ellen ihan väärin muista. Jälki ei ole kaikkein kauneinta katseltavaa, mutta vaipat istuvat täy-del-li-sen hyvin poitsulle. Ne on tämmösiä:

Coolmaxia, joustofroteeta ja sivutarrakiinnitys. Vallan näppärää.

Kun kerran tykkään näin koleammilla keleillä pukea taskuvaipan sijaan lapsoselle mieluummin sisä(täyttö)vaipan ja villahousut, piti toki rohkaistua ompelemaan muutama sisätäyttö itsekin. Ekan tein Vaippailmiö-kirjan sivunepillisen L-koon mitoilla, ja voi HYVÄN tähen, mikä ilmestys:

Tämä peittää suunnilleen meikäläisen ahterin! No saatiin yövaippa juu, kyllä villikset tuon jotenkin kuten kasassa pitää.

Toinen yritys ei ollut paljon sen parempi. Päätin askarrella aiemmin hyvin toimineesta yösisätäyttökaavasta sivunepillisen, ja tännekin mahtuisi ainakin mun toinen kankku. Ei hyvän tähen, eipä ei. Mutta kyllä ne villikset nämäkin kasassa yön yli pitävät.


No kolmas kerta toden sanoo, eikös? Kopsasin niiden täydellisten kirppislöytövaippojen mitat ja piirsin kaavat, ja...
EI HYVÄN TÄHEN! Älkää edes kysykö, mitä tapahtui! No, saatiin kolmaskin nolo yövaippa.

Sitten hengittelin pari päivää sisään-ulos-sisään-ulos, kaivoin mittanauhan uudestaan esiin, kutistelin joka puolelta reilusti ja sitten vielä venyttelin kangasta ja kutistin uudestaan, ja lopulta...

Ei hyvän tähen, kuinka ihana! Kelpaa tanssahdella! Ja täyttöaukonkin onnistuin askartelemaan oikein siistiksi, ei ole mikään ammottava saumuroitu Molokin kita se, vaan tämmönen:

Pikkasen tuppaa tuo musta coolmax kiiltelemään kuvissa, mutta eiköhän tuosta pointin tajua. Jahka hieman hienosäädän tuota aukkosysteemiä, niin saatan EHKÄ ihan vaan hyvän tähen jakaa kanssanne tämän ompelusvinkin.

PS: Kiitos kuitenkin imetysmekkodaameille ompelushommista yli jääneistä tilkuista, joista epätoivoisia vaippaviritelmiä askartelin :D Niin ja niitä sovituskuvia saapi laittaa tulemaan myös ;)

torstai 17. marraskuuta 2011

Porkkanaliina in action

Tämmönen se nyt on käytännössä. Mie oon ihan myyty.

Sidontana 4R (rintaremmiristireppu). Minun mielestäni kaikkein paras selkäsidonta. Liina muuten kutistui himpun verran värjäysprosessissa, sillä se ei enää yhtäkkiä riittänytkään twistilliseen muumioon (videolla perus muumiosidonta, en löytänyt twistillisen ohjetta). No, eiköhän se anna vielä periksi kun vähän kesyyntyy lisää.

Lonkkaristissä nojaillaan, kun ollaan lähdössä asioille. Näpsäkkä pikasidonta lyhyitä kantomatkoja varten.

Tässä vielä lähikuva väristä. On se vaan suunnilleen täydellinen.


keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Porkkanaliina!

Sain pari kuukautta sitten vaihtarina mitä ihanimman pellavaliinan, Didymoksen Kupfer indion. Kantotuntumaltaan liinasta tuli ykkössuosikki. Mutta se väri(ttömyys)... "Mummon kalsarit", kuten mies asian ilmaisi:


Tilasin Emo-tuotannolta reaktiivivärejä ja eilisten kotikemistikokeiluiden seurauksena syntyi tämä:

Vaikka kamerallani on tosi hankala saada oikeanvärisiä kuvia, niin näissä kuvissa ollaan aika hyvin jäljillä. Porkkanaliina! Ihan on oranssi! Mii laik! Väriliemessä oli keltaista (no 12) 90% ja punaista (24) 10%. Kiinnitykseen käytin glaubersuolaa ja soodaa.

Toisenkin kerran tuota saa nyt kyllä letitellä eikä varmaan tekisi pahaa näyttää liinalle vähän silitysrautaakin, että kankea peltiparka kesyyntyisi taas maailman letkeimmäksi kaveriksi. Sidontakuvakin varmaan on luvassa jossain vaiheessa!

PS: Siirrän nyt blogin hallintaa Olennon sähköpostiin ja varmaan blogin osoitekin muuttuu lähipäivinä. Siksi tämä teksti on nyt "Olennon" kirjoittama eikä "Aisulin", ja saattaa näyttää vähän eriltä kuin ennen. Nyt takaisin flunssan sairastamisen pariin, atsiu!


maanantai 14. marraskuuta 2011

Muuttaisinko blogin osoitteen?

Olentoblogi on ollut pystyssä nyt puolisen vuotta. Ensimmäisten kuukausien aikana blogi vaihtoi ulkoasuaan ja nimeään melko tiuhaan, mutta nyt olen tyytyväinen ainakin blogin nimeen. Ulkoasuun voisi toki jotain piristystä välillä ruiskaista.

Blogin osoite aisuli.blogspot.com on rykäisty aikoinaan jonkun vanhan nettinimimerkkini päälle. Nyt kun blogi lukijakuntineen alkaa olla vakiintuneempaa kauraa, tekisi mieleni muuttaa blogin osoitteeksi "olentoblogi.blogspot.com." Lukijat: sekoittaisiko tämä liikaa? Häviäisivätkö kaikki suosikkimerkintänne linkkilistauksistanne ja löytäisivätkö uudet lukijat blogiin osoitteenvaihdoksen jälkeen paremmin vai huonommin? Tällä hetkellä blogiin päädytään Googlen kautta yleisimmin hakusanoilla olentoblogi ja aisuli, eli...

Mielipiteitä? Apuja? Kiitos!

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Talvikantosuoja villakankaasta

Mies sai isänpäivälahjaksi tatuointilahjakortin, mutta sattumalta tänään valmistui myös kauan lupailemani kantosuoja. Mies kantaa poikasta toisinaan, eikä varsinaisesti tarvitse kantotakkia. Kantosuoja on kuitenkin hyvä juttu kylmille kantosäille, ja minäkin saatan pukea sen kantotakkini sisään oikein kovilla pakkasilla lisälämmikkeeksi.





Suoja on kauttaaltaan kaksinkertaista villakangasta. Purjerenkaiden alle silitin tukikangasta. Mallina käytin keväällä ompelemaani sadekantosuojaa, tosin tein villasuojasta reilumman kokoisen. Yksityiskohdaksi ompelin Olennon merkin kaulurin kiristysnauhan alle ja virkkasin niinikään keltaisen koriste-/heijastinympyrän. Hillityn (tylsän) harmaa-leltainen sävymaailma sopii miehen pukeutumistyyliin paremmin kuin itseäni miellyttävät räikeät värit.

Kuvan t-paita ehkä paljastaa, että suoja ei vielä ole päässyt tositoimiin, mutta ainakin sovituksessa se tuntui lämpöiseltä ja kaikin puolin mukavalta.

Vinkiksi muuten tämmöinen kantosuojan mittoja kaipaaville!

Muoks: 
Juuri tuli todistettua kantosuojan monikäyttöisyys! Poikanen nukkuu (kolmet) päiväunensa mieluiten rattaissa terassilla, ja jatkuva väsyneen lapsen pukeminen ja riisuminen on melko hermojaraastavaa touhua. Suojan ansiosta uskalsin jättää kerroksia pois välistä.

Näin +6°C pilvisellä säälle pojan alle lampaantalja, päivävaatteiden päälle kevyt haalari, villamyssy, -lapaset ja -töppöset, jaloille fleeceviltti ja koko komeuden päälle villakantosuoja. Suoja siis korvasi villahaalarin ja pari peitettä. 

Kaiken kruunuksi virittelen säästä huolimatta kuomun päälle hyttysverkon ja vaunujen sadesuojan pitämään tuulta ja valoa loitolla. Tällä varustuksella rattaiden sisälämpötila on n. +20°C, hieman viileämpikin saisi siis jopa olla.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Minä sydän heijastimet

Olen vaihteeksi virkkuukoukussa. Millekään virkatulle jutulle ei ole varsinaista tarvetta, mutta jämälankoja pyörii nurkissa riesaksi saakka. Kirjoitin googlen hakukenttään kekseliäästi "virkkaa" ja hakutuloksiin pamahti muunmuassa tämmöinen ohje.
Leikkelin heijastinnauhaa suikaleiksi ja opelin sitä sydämien sisään. Aika kätsyjä pikku lahjoja nämä tämmöiset.
Tosi nopsasti pompahtelee sytämiä koukulta. Olen käyttänyt näihin mitälie sekalankoja, puuvillaa ja akryylia pääsääntöisesti. Työn alla on myös Purosta tehty sydäntyynynpäällinen.

Ai niin ja se tawashi! Sanoinkohan jo, että siitä tuli megaiso, kun ajatuksissani tein puolipylväiden sijaan pylväitä ja pylväiden sijaan tuplapylväitä :D Mutta ei se mitään, toimii se silti. Lanka on Kestovaippakaupan alekorista Schachenmayrin Bamboo Cottonia kaksinkertaisena. Linkki ohjeeseen on pari postausta alempana, en jaksa sitä nyt kaivaa uudestaan, sori!


Ja vielä mainoskatko: ostakaa pois meidän pieneksi jääneet vauvanvaatteet:
Vastasyntyneelle
62 cm
68 cm
74 cm