torstai 31. maaliskuuta 2011

Linkkivinkki

Vielä yksi pikainen päivitys: käykääs kestoilunoviisit lukemassa Uusi Musta -blogin uusin päivitys kestovaippailuvinkeistä. Kirjoittaja on tosin ilmeisen heikkovatsainen tapaus, ei minua ainakaan ole koskaan kuvottanut tai oksettanut yhtään vaippoja huuhdellessa tai pyykkiin nostellessa. No mun järkyttämiseen tarvitaankin vähän järeämmät aseet, esimerkiksi suihkun viemärin puhdistaminen on minusta kotityö siinä missä pölyjen pyyhkiminen.

Ihmetyttää myös, että tämä Uuden Mustan Terhi ei juuri puhu mahdollisuudesta ommella vaippoja itse, vaan tyrkyttää vain valmisvaippoja, ja vieläpä amerikkalaisia sellaisia, vaikka aika moni suomalainenkin itsensä elättää ainakin osittain ompelemalla vaippoja jollakin toiminimellä.

Hyviä vinkkejä keskimäärin joka tapauksessa, ykkönen on minun suosikkini! Ysi on myös hyvä - harmittaa vain, että noita jatkopaloja ei voi tehdä itse ilman nepparikonetta. Jatkopalat ovat älyttömän hintaisia (n. 4-8€/kpl). Tosin ei niitä joka bodyyn tarvitakaan, meillä on kaksi, ja vain toista on ehditty käyttää.

Vaippapussi ja plääääh-vaippa

Pähkäilin, mitä voisin tehdä kehnoksi osoittautuneelle myrkkysieni-pulille, ja sain aikaan vaippapussin. Pussi kulkee mukana hoitolaukussa, ja saan märät vaipat kuljetettua siinä näppärästi takaisin kotiin.

Tekaisin myös taskuvaipan taannoin saapuneesta "omenanvihreästä" pulista ja limenvihreästä coolmaxista. No ei ainakaan mitään Granny Smithiä ole tuo viheriän sävy, enemmänkin auringossa haalistuneen mökinverhon vihreää. No mälsä se on, mutta muuten on oikein kelpo.


Ompelin eilen myös taskuvaipan siitä ruskeasta eläinkuvioisesta pulista, mutta vaippa ei ehtinyt käyttöönottopesun jälkeen kuin kuivahtaa, kun pääsikin jo akuutissa vaippapulassa tositoimiin, eli en ole ehtinyt sitä kuvata. Nyt meillä on vaippoja nippa nappa kahden vuorokauden tarpeiksi, todellisuudessa siis yhdeksi päiväksi, että ehtivät kuivahtaakin kunnolla pesujen välissä.

Jos joku kestoilua harkitseva muuten miettii jatkuvan pyykkäämisen harmeja, niin ainakaan minä en koe sitä hankalaksi tai aikaavieväksi. Sitä paitsi ainakin meidän vauva pulauttelee niiiiiiin paljon, että jatkuvasti saa olla pyykkiä pesemässä muutenkin: poitsulla kuluu ainakin kaksi bodya päivässä, minulla vähintään sama määrä puseroita ja kyllä tuo mieskin ui puklussa heti kun töistä kotiin pääsee. Pyykkikone siis käy meillä lähes joka päivä joka tapauksessa. Ja nykyään tosiaan kone pesee, ei ole napinpainallusta kummempi vaiva pyykätä. Jostain syystä moni mieltää vaipanpesun vieläkin sellaiseksi, että ensin hakataan rikkinäisellä kirveellä avanto järveen ja sitten keitellään saunanpadassa pitkällä puukepillä vatkaten tuntikausia jotain riepuja, välillä raastetaan lipeää sekaan rystyset verillä. Joo ei.

Sekä blogi että ompelukone hiljenevät viikonlopuksi, kun hyvä ystävä tulee vierailulle. Alkuviikosta pääsen kertomaan eräästä mukavasta paketista, jota olen koonnut ihanalle pienelle sukulaispojalle. Siinä samassa kerron lisää vaippojen pesu- ja huolto-ohjeistakin

PS: Tänään käytiin ensimmäisellä pidemmällä kantoliinalenkillä. Oli aivan ihanaa kulkea kädet vapaina, kun tenava-kulta tuhisi ja ynisi kaulakuoppaa vasten. Liinassa oli hyvä nukkua, ja ilmeisesti raikas ulkoilma väsytti pikkuisen kunnolla, kun unet jatkuivat vielä kotonakin pari tuntia! Liinailun ainut huono - tai ainakin hassu - puoli oli tietty raskausregressio: ihan samalla tavalla väsytti ja huohotutti kuin pari kuukautta sitten taapertaessa, paitsi että lonkkiin ei nyt sattunut :D

Lahjavillikset ja kantoliinailua

Neuloin ystävän 7-kuukautiselle pojalle villahousut Novitan Purosta. Mallina on Curlypurly, jonka suomenkieliset ohjeet löytyivät Kestovaippainfon keskusteluista. Villahousut ovat M-kokoa, ja lahkeet toivomuksesta suunnilleen polvipituiset. Huovutin housuja käsin ja käsittelin ne lanoliinilla. Eräs artesaanituttavani kerran vinkkasi, että hyvä huopuminen perustuu veden lämpötilan vaihteluun (kuumaa-kylmää-kuumaa-kylmää), ei raivokkaaseen rystyset verillä hinkkaamiseen. Kannattaa kokeilla!


Nämä housut ovat siis menossa lahjaksi, mutta koska lahjan saaja niistä jo tietää, niin julkaistaan tämä nyt. Nätit pöksyt ovat ainakin minun mielestäni! Korkea vyötärö saattaa vaikuttaa hassulta, mutta on itse asiassa erittäin kätevä isommankin vaipan päällä. Kyseessä ei siis ole villapaita, josta päänaukko unohtui, kuten mieheni naljaili :D

Neulon nyt meidän tirriäiselle samanlaisia S-koossa, ja ajattelin rohkaistua kokeilemaan niiden kanssa yökestoilua, tähän saakka kun meillä on menty yöt kertakäyttövaipoilla. Linkin takana esitellyt vaipat ovat 80% biohajoavat ja valmistettu maissista, joten ovat ainakin näennäisesti ekologisempi vaihtoehto - tuotantoprosessin kuormittavuuteen en ole tutustunut, eli mielikuvilla mennään, häpeillen myönnän.

Vaikka vaipat hajoavat noinkin hyvin (verrattuna siis normaaleihin kertseihin, joiden hajoaminen kestää 500 vuotta - ajatelkaa, yksikään maailmassa käytetty kertakäyttövaippa ei ole maatunut!), niitä ei saa heittää biojätteeseen teollisen jätteenkäsittelyprosessin kömpelyyden vuoksi, vaan vaipat hävitetään sekajätteen mukana. Kotikompostissa tämä kertsivaippa kuitenkin maatuu.

Kävin eilen kantoliinatreffeillä tapaamassa liinailusta innostuneita äitejä lapsineen. Minulla on kolme kantoliinaa, joista yhden (Mollavauvan rengasliina) olen ostanut kirppikseltä, yhden (kudottu liina, en tiedä merkkiä) olen saanut lahjaksi ja yksi (trikooliina) on lainassa. Rengasliinaa olen käyttänyt muutaman kerran lyhyillä kävelyreissuilla, kehtosidontaan poika on ollut kätevä kietaista ulkovaatteissakin. Kudottua liinaa en ole vielä edes kokeillut, mutta trikooliina taisi nyt päästä aktiivisempaan käyttöön. Olin ennen liinatreffejä kokeillut liinaa pari kertaa kotona, mutta Kantoliinakanavan sivuilta löytyneillä ohjeilla sain aikaan aivan liian löysän solmun. Nyt kokeneempien liinailijoiden opastuksella poika viihtyy kietaisuristi kakkosessa oikein oivallisesti. Kaikessa konkarin neuvot ovat aina arvokkaammat kuin kirjoista tai verkosta opetellut, tätä mieltä olen ehdottomasti!

Taidanpa jättää viikonlopun kirjamessureissulla vaunut kotiin, ja kietaista pojan liinaan!

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Pul-kuori ja söpösiä siilejä

Kävin tänään Kestovaippakaupassa, sellainenkin ihme löytyy kotikaupungista! Eihän tälle hurahdukselle näy loppua... Menin ostamaan joustokanttinauhaa pul-kankaasta tehtävää vaippakuorta varten, mutta tarttui mukaan tietysti muutakin:
Ruskeasävyinen eläinkuvioitu pul-kangas löytyi alelaarista pienen värivirheen takia, enkä ole sitä vielä päässyt leikkelemään. Punainen kangas ja suloiset siilit ovat tencel-trikoota, joka on "luonnonmateriaaleista valmistettu silkkisen pehmeä kuitu. Tencelistä valmistetut kankaat sopivat erityisen hyvin herkkäihoisille kuidun sileän rakenteensa ansiosta. Tencel-trikoo pysyy pehmeänä narukuivatuksessa, se ei rypisty ja laskeutuu kauniisti. Tencel ei tarjoa kasvualustaa bakteereille ja se on 100% biologisesti hajoavaa", kuten Myllymuksut osaa kertoa. Erinomainen materiaali kestovaipopihin siis!

Hypistelin kaupassa valmiitakin vaippoja ja totesin, että röyhelöitä oli vaippoihin taiteiltu myös ompelukoneella tarpeeksi ohuista materiaaleista. Trikoot päätyivät siis röyhelölliseksi sisätäyttövaipaksi, joka onnistui hyvin ja oli mukava ommella:

Suloinen ja pehmoinen vaippa :)

Ompelin myös pul-kankaisen kuorivaipan Kiedo ry:n sivuilta löytyneellä ohjeella. Ohje oli muuten erittäin selkeä ja hyvä, mutta vuotosuojien ja vaipan yhdistäminen toisiinsa olisi voitu neuvoa paremmin, sillä nyt joustokanttinauhat jäivät vaipassa pikkuisen törröttämään. Vuotosuojat ovat siis nuo ylimääräiset lirpakkeet vaipan keskivaiheella, nimi kertookin, mitä varten moiset kuorivaippaan pitää tällätä.

Kanttinauha on muutenkin paikoitellen vinksin vonksin, mutta eiköhän seuraava kuori onnistu jo paremmin.

Onneksi muuten käytin tähän harjoittelukappaleeseen tuota sienikangasta, joka totisesti taitaa olla myrkkysienistä valmistettu: kankaasta tekemääni taskuvaippaa on pesty kahdesti, ja punainen väri on selvästi haalistunut! Harmi, että kangas on hommattu Huuto.netistä, muuten olisi kyllä reklamaation paikka...

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Röyhelöitä, röyhelöitä

Päätin tehdä lopusta fleecestä kuorivaipan. Koska edellisen kerran fleecea käsitellessäni huomasin, että kuminauha ei käyttäydy kovin kivasti paksussa kankaassa, etsin uuden ohjeen sen kiinnittämiseen, ja sellaisen löysinkin Kestovaippainfon sivuilta.

Käytin kuorivaipassa kuitenkin omaa kaavaani, en alkanut jäljentää uutta nyt kun yksi (meillä) hyvin toimiva on löytynyt. Olisi silti kannattanut tutkia mallissa käytettyä kaavaa ja totella ohjeita paremmin, sillä ompelin kuminauhan aivan liian lähelle reunaa, ja röyhelöt jäivät liian lyhyiksi (eli rumiksi). Röyhelöiden tehtävä ei muuten ole vain sulostuttaa vaippaa, vaan ne toimivat myös lisävarmistuksena, jos jalansuusta pääsee jotain falskaamaan.

Nooo... Eipä tuosta fleecestä kovin kauniita vaippoja tule muutenkaan. Mikrofleece olisi parempaa, koska se on ohuempaa. Aplikoimalla saisi myös piristystä ankeaan kankaaseen. Tämmöinen siitä joka tapauksessa tuli (kankaana siis kaksinkertainen fleece):
Vaippa on ollut aamusta asti käytössä, ja hyvin toimii vaikka onkin ruma ja myös julman suuri: fleece joustaa niin paljon, että kuori mahtuu pojalle varmaan ainakin puoli vuotta.

Kokeilin röyhelömallia myös pariin sisätäyttövaippaan, joiden materiaalina on ulkopinnassa velour ja sisällä sekä joustofroteeta että kuivaliinaa.
 
Ensimmäinen vaippa (harmaaraidallinen) epäonnistui samasta syystä kuin fleecekuorikin: ompelin kuminauhan liian lähelle reunaa, joten röyhelö on olemattoman lyhyt. Violettiraidallinen onnistui hyvin. Jos vaipat myös toimivat, saatan tehdä niidenkin ompelemisesta kuvallisen ohjeen - onko tarvetta tai mielenkiintoa? 

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Erikoinen tilaus

Eräs blogini lukija pyysi minua ompelemaan tyttärelleen pehmoisen vaipan, joka ei kuitenkaan tulisi vaippakäyttöön: tytöllä on lonkassa vika, ja hyvää jalkojen asentoa tukemaan tarvitaan kertakäyttövaipan päälle jotain. Lääkäri oli suositellut tähän tarkoitukseen kestovaipan kuorta, mikä hieman ihmetyttää: millaistahan kuorta? Ei ainakaan pelkkä pul-kankainen kuori asentoa mitenkään tukisi.

Ompelin pikkumimmille sisätäyttövaipan siitä violetista velourtrikoosta, josta tein sisätäyttövaipan omalle poitsullekin. Koska vaippa ei tule "vaippakäyttöön", on tasku periaatteessa turha, mutta tahallani sen vaippaan kuitenkin jätin: eihän sitä tiedä, vaikka ihanan pehmoinen vaippa kannustaisi kokeilemaan kestovaippaa ihan oikeastikin! Yksikin kestovaippa päivässä vähentää maatumatonta kaatopaikkajätettä vuodessa 365 kertisvaipan verran!

Kestovaippainnostus voi kuitenkin lopahtaa nopeasti, jos vaipat eivät istu tai niitä käyttää väärin. Siksi muistutukseksi tällaisen sisätäyttövaipan käyttöohje:
- Vaippa on valmistettu nestettä imevästä kankaasta, eli sitä ei voi käyttää ilman erillistä kuorta! Sisätäyttövaipan päälle pitää siis pukea toinen vaippa: vaikka pul-kankaiset tai fleecestä ommellut kuoret tai villahousut.
- Vaipan kokoa voi säätää tarrojen avulla. Jos tarrat kiinnittää hieman yläviistosta, niin ne saa tiukemmalle.
- Vaipan kankaiden välissä olevaan taskuun pitää lisätä nestettä imevää kangasta, kannattaa kokeilla esimerkiksi pötköksi käärittyä harsoa.

Jään innolla odottelemaan palautetta siitä, miten vaippa tyttövauvalle istuu ja auttaako se lonkkaongelmissa!

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Taskuvaippa (myrkky)sienikankaasta

Taisivat tosiaan olla myrkkysieniä tämän pul-kankaan koristukset, niin pieleen meni kaikki tämän tekeleen ommellushommissa kuin mahdollista! Tai turha siitä kangasta on syyttää, minä kämmäsin. Ongelman ydin on tässä:
Eli päätin kokeilla ommella kuivaliinakankaaseenkin kuminauhan ja vieläpä nätisti kujaan enkä vain kolmipistesiksakilla venyttämällä. Tämä oli virhe seuraavista syistä:
- Kuivaliinakangas ei asettunut kuminauhan ompelemisen jälkeen nätisti pul-kankaan päälle, vaan alkoi vetää aivan vietävästi. Jouduin purkamaan ommelta monta kertaa.
- Takaosaan jää turhan paksu kangaskasa, jonka arvo on vain (muka) esteettinen, mutta joka todennäköisesti painaa pikkuisen selkää.

Taskuvaipoissa näkee toisinaan kuminauhan myös sisäkankaassa, mutta se on aina ommeltu kolmipistesiksakilla kankaan reunaan - ainakin niissä vaipoissa, joita minä olen nähnyt. Ehkäpä tässä on se syy...

No muutakin kömmähdyksiä sattui: leveämpi tarranauha oli vähissä ja sitä piti lähteä ostamaan lisää (olin kyllä muutenkin menossa kauppaan, ihan niin vaippamaniassa en ole, että lähtisin varta vasten hakemaan ompelutarvikkeita justnytheti toiselta puolelta kaupunkia :D). Lisäksi onnistuin katkaisemaan yhden neulan ommellessani reisikuminauhaa. Oi voi. Vaipan ompelemiseen tuhrautui varmaan likemmäs kolme tuntia aikaa, kun normaalisti leikon ja surautan vaipan valmiiksi noin tunnissa. Mutta tällainen siitä tuli: palkkasin malliksi nallen, jonka sain kummipojalta 10 vuotta sitten.

Nallen takana muuten Novitan Mambosta patenttineuletorkkupeitto, vauvan suosikki.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Taskuvaipan ohjeesta

Olen saanut paljon kiitosta kuvallisesta taskuvaipan ompeluohjeesta Facebook-kavereiltani. Mukava tietää, että ohjeesta on hyötyä ja iloa muillekin aloittelijoille!  

Olisi kiva saada kommentteja ohjeesta myös tänne blogiin: jos käytät ohjetta, jätäthän kommentin ja vaikka myös linkin kuvaamaasi vaippaan! Lisään myös hyväksi havaittuja ompeluvinkkejä kuvien alle sitä mukaa kuin niitä saan.

Sisätäyttökokeilu ja kirjekuorivillikset

Kestoiluystäväni kävi tänään poikansa kanssa kylässä ja hiplailimme yhdessä erilaisia vaippoja. On meillä harrastukset, joo-o :D

Mutta erilaisten vaippojen tutkiminen rohkaisi minua säätämään käyttämääni vaippakaavaa lisää. Hyllystäni löytyi vanha Suuri Käsityölehden numero (1/2005), jossa oli kestovaipan ohje. Mallailin sitä Mummot-kaavaan, valmiisiin vaippoihin ja meillä parhaiten toimineisiin vaippoihin (edellisen postaukseni vihreät velourit ovat olleet tähän saakka parhaat) ja rakentelin kaikkien näiden avulla oman kaavani. Jos se osoittautuu hyväksi, voisin ehkä tehdä siitä PDF:n tänne ladattavaksi, katsotaan nyt. Kuinkahan paljon kaavoja muuten pitää muutella, että niitä tosiaan voi sanoa omikseen? Kun ei tuollaista suikeroa nyt loputtomiin voi varioida, vaipan rakenne on mitä on.

Tällaisen sisätäyttövaipan kaavalla kuitenkin tein. Ulkopuoli on Eurokankaan joustovelouria ja sisälle ompelin sekä valkoista joustotrikoota että kuivaliinakangasta. Sellaisen mokan tein, että ompelin vaippaan  turhan kapean tarran säästääkseni vähiin käyvää leveämpää. Leveämpi tarra olisi ollut parempi vallankin kun kokeilen tässä kaavassa kantikkaita läppiä, jotka taatusti tarvitsisivat tukevammat tarrat. No, seuraavaan sitten parempi.
Iltapuhteiksi olen neulonut yhdet villahousut, kun lankakätköistä löytyi muutama kerä Novitan Puroa. Ohjeen lainasin tästä blogista. En usko, että tällainen kirjekuorimalli toimii meidän pullerolla kovin hyvin, mutta malli on varmaan oivallinen pienille vauvoille harsojen kanssa käytettäviksi. En ole vielä päässyt testaamaan näitä käytännössä, kun pöksyt ovat vielä kosteat pesun, kevyen huovuttamisen ja lanoliinikäsittelyn jäljiltä. Nämä toimenpiteet tekevät villasta paremman kosteussuojan.

Tänään saapui postitse Huuto.netistä ostamani punainen sienikuvioinen pul-kangas, hauska, eikös!

torstai 24. maaliskuuta 2011

Vihreät taskuvaipat

Tehtailin Eurokankaan velour-pulista ja kuivaliinakankaasta tällaiset taskuvaipat. Kankaan herkullinen vihreän sävy ei pääse kuvassa ihan oikeuksiinsa, sillä se elää valon ja liikkeen mukana. Nämä vaipat ovat tyylikkäät, juhlakäyttöön :D

Muokkasin tällä kertaa kaavaa pikkuisen: pidensin kaavoja jalkovälistä pari senttiä, samoin läppiä ja lisäsin saumanvaroja kauttaaltaan vajaan sentin. Ompelulangaksi vaihdoin polyester-langan, sillä se ei johda kosteutta samalla tavalla kuin puuvillalanka (taas kiitos vinkistä kestoiluystävälleni). Josko nämä muutokset vähentäisivät vyötärökaistaleen ohivuotoja meidän pallomasulla. Tänään olen kyllä käyttänyt villahousukuoria poitsun pul-kankaasta tehtyjen taskuvaippojenkin päällä, ja hyvin toimii.

Kankaita

Käytiin pikkukaverin kanssa aamupäivällä seikkailemassa kaupungilla ja ennen kuin hillitön lumimyräkkä kasteli meidät, ehdin tehdä aika hienoja löytöjä Eurokankaasta, jossa yllätyksekseni myydään nykyään myös kestovaippoihin tarkoitettuja kankaita! Vaipoissahan ei kannata käyttää kosteussuojakankaana esim. vahakangasta tai sadetakkikangasta, sillä ne eivät hengitä (eli ovat huono valinta vauvan iholle) eivätkä kestä toistuvia pesuja korkeissa lämpötiloissa.

Mutta tämmöisiä siis löytyi:
Vihreä-harmaa ja lila-raidalliset kankaat ylärappusella ovat alerullista löytyneitä oikein pehmoista puuvilla-trikoota, joista ajattelin tehdä sisätäyttövaipan pääliosia. Keskimmäisellä rappusella komeilee vihreä velour-pul-kangas, aivan ihanan pehmoinen tapaus sekin (ja muuten aika paljon halvempaa kuin monissa verkkokaupoissa, 16,90€/metri). Vihreän kankaan oikealla puolella on palalöytö valkoista joustofroteeta, ja sen alapuolella vaalea kangas on bambu-collegea (19,90€/metri), tästä tehtailee melkoisen määrän imuja! Kolmas valkoinen pakka on kuivaliinakangasta, merkki on Camil ja metrihinta 7,90€.

Kotiin palatessa postilaatikossa odottivat Huuto.netistä ostamani vaippapalat (50x50cm) oranssi ötökkä-pul, omenanvihreä pul ja vihreä ja oranssi coolmax, jotka esittäytyvät alaportaalla. Vielä on tulossa ainakin Huuto.netistä ostamaani punaista sieniprintillä koristeltua pulia ja isompi pala valkoista coolmaxia. Että arvatkaa, mitä teen viikonlopun.

Kestovaippojen ekologisuuden tai taloudellisuuden puolestahan tällainen hassaaminen ei puhu, mutta puolustaudun: ompeleminen ja käsityöt yleensäkin ovat aina olleet minulle rakas harrastus, ja koen kestovaippojen ompelemisen olevan hyödyllisempää kuin vaikka omien kesämekkojen surauttelun. Lisäksi näillä vaipoilla on pitkä käyttöikä: jos materiaalit yhteen vaippaan maksavat n. 5€ ja vaippaa käyttää esim. 100 kertaa (eli päivittäin n. 3 kuukautta), käyttökerralle tulee hintaa 0,05€ - laskinko oikein? Tähän en tosin huomioinut pesusta koituvia kustannuksia. Lisäksi samat vaipat siirtyvät tulevaisuudessa joko mahdolliselle pikkusiskolle tai -veljelle tai myyntiin (jälleenmyyntiarvo on hyvä, sillä hyvät ja kauniit vaipat ovat kysyttyä tavaraa), joten käyttökertoja saattaa todellisuudessa olla yhdelle vaipalle vaikkapa tuhat. Samat kestovaipat kiertävät usein viidelläkin lapsella ennen kuin saumat alkavat repeillä ja kuosit haalistua tunnistamattomiksi.

Toki hyödynnän vaippaharrastuksessa myös kierrätysmateriaaleja, mutta hei, saan kai minäkin joskus hankkia jotain ihan uutta ;)

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Sisätäyttövaippa vol. 2

Silläkin uhalla, että pidätte minua aivan vaippakajahtaneena, lisään tänne vielä yhden tekeleen...
Eli tilkkulaatikosta löytyi tällaista joustoflanellia (jaa miksikö mulla on tilkku skottiruudullista flanellia? Hyvä kysymys, vastaus lienee 90-luku), jota riitti sekä vaipan sisä- että ulkopuolelle ja jopa vahvikkeeksi sisäpinnalle. Taskukin näissä on vielä lisäksi.

Vaikka tästä ei aivan yhtä tömäkkä paketti tullut kuin fleecestä ja froteesta, niin kuminauha ei näissäkään kiristy tarpeeksi lahkeensuissa. En varmasti paini yksin tämän ongelman kanssa kestovaippojen ihmeellisessä TSI-maailmassa, pitänee googletella ratkaisua ongelmaan (ja TSI tarkoittaa siis "tee se itse", kuten taisin jo aiemmassa postauksessa mainita).

Huomatkaa muuten ihana lampaantalja vaipan alla. Sen päällä on mukava pötkötellä sekä äidin että pojan mielestä. Saispa noita taljoja myös aikuisten kokoa, pitäis vain olla aika tosi iso lammas...

Villikset ja sisätäyttövaippa

Voi jestanpoo, kylläpä toimii! Poitsulla olisi ollut niiiiiin tyytyväinen ilme tässä kuvassa, mutta periaatteesta en taida lapseni kasvoja tässä blogissa julkaista - luulenpa, että poika arvostaisi äitiään vähän vähemmään jos hälle muutaman vuoden päästä selviäisi, että äityli käytti häntä julkisesti vaippamallina jo kuukauden iässä.

Mutta kuitenkin, tämmöiset villahousut kutasin tuossa joskus syksyllä. Ohje löytyi jostain blogista, etsin ja linkitän sen myöhemmin.

Villisten lanka on kaksinkertaista hahtuvaa (eli kiertämätöntä esilankaa, raakavillaa), jossa on luonnollista villarasvaa mukana niin paljon, että se sitoo hyvin kosteutta ja hoitaa lisäksi ihoa. Ihoa vasten hahtuvalanka on melkein sama asia kuin lampaantalja. Kuorivaipoiksi tarkoitettuja villahousuja ei siis voi tehdä ihan mistä tahansa halpis-seiskaveikasta, vaan tarvitaan joko hahtuva- tai merinovillalankaa. (edit: kyllä villiksiin käy ihan mikä tahansa 100% villalanka, merinoa ja hahtuvaa vain suositellaan jostain syystä eniten. Pääasia, että lanka on huopuvaa, sillä hieman huopuneiden housujen kosteudenpito on paras).

Tuo etuosaan huovutettu pilvi on muuten ensimmäinen neulahuovutuskokeiluni ikinä. Sen jälkeen olen kyllä kehittynyt kovasti :D Ja sisällä on siis se edellisessä postauksessa esittelemäni sisätäyttövaippa.

Sisätäyttövaippa - onko, onhan?

Hienoja uusia coolmaxeja ja puleja odotellessa pengoin vähän tilkkukoppaa ja hurautin tällaiset:


Vaipan ulkopinta on mistälie ompeluprojektista ylijäänyttä fleeceä ja sisäpintaan silvoin vanhan pyyhkeen. Sisäpuolella on itse asiassa kaksi kerrosta froteeta, ompelin sisälle lisäimun lähinnä etuosan vahvikkeeksi, vaipan etuosa kun poikalapsella erityisesti kastuu. Taskunkin vaippaan jätin. Nämä tarvitsevat siis lisäksi kuorivaipan, sillä vaipassa ei ole itsessään mitään kosteutta sitovaa kerrosta (vaikka fleece jonkin verran kai sitookin).

Ompelin nämä aivan samalla tavalla ja kaavalla kuin taskuvaipatkin, ja ainakin yksi ongelma tuli vastaan: reisikuminauhat eivät toimi (rypyty) tarpeeksi hyvin näin paksussa kankaassa. Lienee siis fiksuinta ommella kuminauha kujaan, vai onko jollakin parempia ehdotuksia?

3-6-kiloisille tarkoitettu Imsevimsen valmis pul-kuori menee näiden päälle nippa nappa, mutta S-kokoinen taitaisi toimia paremmin. Tai villikset! Raskausaikana kudoin parit villahousut hahtuvalangasta, voisi vähitellen testailla, josko alkaisivat olla sopivan kokoiset. Ja yhdet villahousut olen myös saanut lahjaksi, jälleen kiittäminen sitä armasta kestoiluhörhöystävääni.

Coolmax taitaisi sisätäyttövaipoissakin (vieläkin epäilyttää, ovatko nämä varmasti sellaiset...) toimia paremmin sisäpuolen kankaana kun on niin mukavan pehmoista ja ohutta, mutta testataan nyt tämä kestovaippailun kierrätyspuolikin! Ja on mulla muitakin tilkkuja tuolla, taidanpas mennä vielä hieman penkomaan...

Termistöä selväksi

Jaaha, en tiedä, mistä olin saanut päähäni, että nämä esittelemäni ommellukset ovat sisätäyttövaippoja: ne ovat kuin ovatkin taskuvaippoja! Kestoiluystäväni selvensi asiaa yksityisviestissä, kun aloin pähkäillä asiaa Facebookin puolella. Lainaanpa hänen viisaita sanojaan, ehkä niistä on apua teille muillekin kestoilua aloitteleville:

"Ne vaipat, mitä olit ommellut, ovat juurikin taskuvaippoja eli sisäpinta esim. coolmaxia (tai kuivaliinaneulos tai mikofleece) ja ulkomatsku pulia. Ja taskuun imuja. Sisätäyttövaippa on kokonaan imevää matskua, esim. ulkopinta joustofroteeta ja sisäpinta coolmaxia tai vaihtoehtoisesti jotakin imevää, esim. bambujoustista, mahdollisesti tukikangas antamassa lisäimua/ jämäköittämässä vaippaa ja taskuun sit imuja. Sisätäyttövaippa tarttee päälleen joko kuoren tai villikset, taskuvaippa toimii sellaisenaan.

Sisävaippa (tarvitsee päälleen joko kuoret tai villikset) eroaa sisätäyttövaipasta sillä, että siihen on ommeltu valmiiksi kiinteät imut. Joskus on lisäimuja läppinä ja saattaapa löytyä jopa täyttötasku. Sisätäyttövaipan etu on nopea kuivuminen ja imun määrään voi vaikuttaa itse. Näitä on myös helppo itse tehdä ;)

AIO-vaipoissa on sit kaikki yhdessä paketissa. On pulia päällä, kiinteät imut valmiiksi ommeltuina, läppiä ynnä muuta härpäkettä."


Sen verran tästä tiesinkin, että AIO tarkoittaa "all in one", eli "kaikki yhdessä". Aloittelijana tällainen ratkaisu tuntuisi äkkiseltään parhaalta - kestovaipan kokoaminen kun muistuttaa toisinaan palapeliä, mutta monet kestoilijat eivät tunnu AIO-vaipoista kuitenkaan tykkäävän. AIO-vaipat kuivuvat kovin hitaasti, vaikkeivät välttämättä toimi toivotulla tavalla. Aion (hih) tänään kuitenkin sellaisia kokeilla, kun tulin ostaneeksi jo joskus raskausaikana muutaman Kushies-merkkisen AIO-vaipan.

Villikset taas tarkoittavat villahousuja, varsin suosittu kuorivaippavaihtoehto. Ja kuorivaippa tarkoittaa siis kosteutta sitovaa ulkovaippaa (esim. PUL-kangasta tai villaa), joka puetaan kankaisen vaipan päälle.

Huh! En oikeasti yhtään ihmettele, jos joku periaatteessa kestovaipoista innostunut luovuttaa ensimetreillä tämän sekavan termistöviidakon keskellä! Tai ehkä termistö on loogista, mutta se on liian monipuolista. Vähän kuin olisi hankkimassa uutta puhelinliittymää: joo-o, onhan noita vaihtoehtoja, mutta mitä ne pitävät sisällään ja mikä niistä on oikeasti paras, pelkät nimet kun eivät kerro mitään.

Suosittelen jokaista kestoilua harkitsevaa hakeutumaan jonkun asiaa tuntevan ihmisen seuraan, ainakin jos on luonteeltaan yhtä kärsimätön kuin minä. Itse onnistun vain saamaan pollani entistä tukkoisemmaksi lukiessani netin keskustelupalstoja.

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Neljä taskuvaippaa

(Korjasinpas täältäkin termistöä: nämä ovat siis taskuvaippoja eivätkä sisätäyttövaippoja kuten ensin virheellisesti luulin ja väitin. On se hienoa, että tiedän mitä ompelen :D )

Alkuhuumassa hurauttelin samaan hengenvetoon neljä somaa S-koon taskuvaippaa. Onneksi jälkikasvu on perin rauhallista ja tyytyväistä sorttia, niin ompeluaikaa jää kosolti!

Ompelin myös muutamia tiimalasin muotoisia imuja hamppu-bambu-kuituisesta fleecestä, niistä kuvia ja käyttökokemuksia myöhemmin. Ainakin kangas tuntuu pehmoiselta ja jämäkältä samaan aikaan.

Parin päivän kokemuksella en vielä hirveästi uskalla sanoa imuista mitään: flanelleteissa käytetin lisäimuina vanhasta froteepyyhkeestä ompelemiani kaistaleita, mutta vaippa oli kyllä jatkuvasti märkä. Uusissa sisätäyttövaipoissa olen käyttänyt imuina kolminkertaista flanellia pohjalla ja taiteltua harsoa päällä, mutta pissit tuntuvat tulevan etuosasta läpi. Lisäksi paketti on noin pikkuiselle (kuukausi siis poitsulla ikää) melkoinen mötikkä. Mikähän mahtaisi olla paras combo imuhommiin, suosituksia?

Tässä vielä nämä neljä söpöläistä:

Taskuvaipan ompeleminen

(Muutin tekstin otsikkoa ystäväni selvitettyä minulle, että taskuvaippoja minä täällä ompelen enkä sisätäyttövaippoja... Tästäpä nähdään, kuinka pihalla koko kestoilusta vielä olen. Jätän kuitenkin lopputekstin silleen, jotta muutkin voivat haparoivaa ajatuskulkuani seurata ennen kuin kestovaippamaailman kulttuuri alkaa aueta.)

Rämmittyäni aikani netin kestovaippasyövereissä ja haastateltuani kestoihin hurahtanutta ystävääni, päätin lopulta itsekin kokeilla vaipan ompelemista. Kuukauden ikäisen pikkupoikani olen tähän saakka vaipattanut mm. Imsevimsen flanelleteilla, ja niiden jäädessä vähitellen pieniksi on sopiva hetki ottaa seuraava askel.

Vaihtoehtoja aikani pähkäiltyäni päädyin siihen tulokseen, että ns. sisätäyttövaippa sopisi meidän tarpeisiimme. Sisätäyttövaippa on vaippa, jossa ulkokerroksen ja ihoa vasten tulevan kankaan väliin jää tasku, jonne voi ahtaa haluamansa määrän irrallisia imukerroksia, jotka nappaavat pisut poskeensa. Miksi vaipan nimi on juuri SISÄtäyttövaippa, on minulle mysteeri - miksei vain täyttövaippa? Taskuvaipasta sisätäyttövaippa eroaa ymmärtääkseni siinä, että taskuvaippaan imu on ommeltu kiinni, mutta taskuun voi tarpeen mukaan änkeä lisäimujakin, mikäli tarve vaatii. Mahdanko olla ollenkaan jäljillä...

Nappasin kaavan sisätäyttövaippaan Kestovaippainfon TSI-osiosta (TSI tarkoittaa "tee se itse", TSI-vaipat ovat siis kotikoneilla huruteltuja, eivät kaupasta valmiina ostettuja). Tämä ns. "Mummut"-kaava tuntuu olevan suosittu ja kehtuttu vaippakaava.

Kankaat ja muut ompelutarvikkeet ostin Vauvauvasta. Valitsin ihoa lähinnä tulevaksi kankaaksi coolmax-kankaan, jonka kosteudenpito-ominaisuuksia ja pehmeyttä ylistetään laajalti. Ulkopuoli on PUL-kangasta, eli kankaan päällä on muovilaminointi, joka pitää hyvin nesteet sisässään. Lisäksi tarvitsin kuminauhaa (käytin 5mm levyistä nauhaa, tarkista, että kuminauha kestää pesun kuumassa vedessä!) ja tarranauhaa (käytin 38mm levyistä nauhaa). Ompelulankana hyvälaatuinen pumpulilanka (VINKKI: polyester-lanka toimii paremmin, sillä neste ei kulkeudu sitä pitkin yhtä helposti), saumuria minulla ei ole käytössä.

Kun tarvikkeet ja kaavat oli hommattu, yritin löytää jostain pätevän ompeluohjeen, mikä osoittautui haastavaksi. Yhdistelin eri paikoista löytyneitä ompeluohjeita ja kaverilta saamiani vinkkejä ja taiteilin kasaan pari vaippaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta päädyin ompelemaan kolmannen vaipan seuraavalla tavalla, ja lopputulos tuntuu toimivalta (sopiva imumäärä on tosin vielä hakusessa). Tässäpä siis kuvalliset ohjeet S-kokoiseen Mummut-kaavan avulla tehtyyn sisätaskuvaippaan, olkaa hyvät!

Jätäthän kommentin, jos käytät ohjetta! Myös linkit ohjeen avulla syntyneisiin vaippoihin ovat tervetulleita, samoin kaikki hyväksi havaitut muut vinkit vaipan ompelemiseen. Lisään vinkkejä kuvien alle sitä mukaa kuin niitä kerrotte :) 

1. Leikkaa kankaat kaavan avulla. Sisäkankaaseen (coolmax) en leikannut takaosaan läppää.

2. Merkitse kuminauhojen paikat päälikankaan (PUL) nurjalle puolelle esim. tussilla.

 3. Siksakkaa sisäkankaan takaosa, ettei se purkaudu myöhemmin.

 4. Leikkaa tarrapalat valmiiksi.

 5. Leikkaa pehmeän tarran alle pala coolmaxia. Pul-kankaan kosteudenpito-ominaisuus ei tykkää ylimääräisistä neulanpistoista, joten coolmax toimii ikäänkuin eristeenä. Paininjalka myös liukuu paremmin pehmeällä coolmaxilla kuin nihkeällä pul-kankaalla.

 6. Neulaa tarra kiinni päällikankaaseen ja coolmax-palaseen.
VINKKI: Voit myös leikata niin ison kappaleen coolmaxia, että saat sen paperiliittimillä kiinni pul-kankaan reunaan.
VINKKI 2: Voit kiinnittää tarran pul-kankaaseen myös sinitarralla, jos haluat välttää neulanpistoja!

 7. Ompele pala kiinni ja siisti nurja puoli (langat solmuun, leikkaa ylimääräiset coolmax-riekaleet siistimmiksi).
 8. Mittaa takaosan kuminauha venyttämällä sitä merkkipisteiden välillä. Merkitse oikea pituus kuminauhaan vaikka tussilla, älä leikkaa vielä poikki. Kiinnitä kuminauha läpän alle paperiliittimellä: näin vältytään taas ylimääräisiltä neulanpistoilta.

 9. Tee läpästä paperiliittimien avulla kuja, jonka sisällä kuminauha kulkee.

 10. Ompele kuminauha kujan sisään: lopussa kiristä niin, että pituusmerkki tulee näkyviin ja ompele kuja kiinni.
VINKKI: Voit halutessasi ommella takakuminauhan samaan tapaan kolmipistesiksakilla ilman läppää kuin reisikuminauhat (katso reisikuminauhojen ompeluohje kohdista 13-14).

 11. Vaippa näyttää siis tässä vaiheessa tältä: pul-kankaassa on sulkijatarra etuosassa ja kuminauha kujassaan takaosassa.

 12. Neulaa sisä- ja ulkopuolet toisiinsa oikeat puolet vastakkain.

 13. Ompele kappaleet yhteen ja mittaa reisikuminauhat venyttämällä niitä merkittyjen pisteiden välillä. Merkitse pituus kuminauhaan tussilla, älä leikkaa kuminauhaa.

 14. Ompele kuminauhat vaipan sivuille saumanvaroihin 3-pistesiksakilla koko ajan venyttäen.

 15. Käännä vaippa - näyttää jo melkein valmiilta!

 16. Tikkaa vaipan ympäri halutessasi - omasta mielestäni vaippa on näin siistimmän näköinen, vaikka "turhia" neulanpistoja tuleekin rutkasti. Varo tikkaamasta kuminauhojen päältä!

 17. Neulaa kiinnitys- ja pesutarra (pesun ajaksi näpsäytät siis läpän tarrat toisiinsa kiinni, ettei velcro tartu kiinni muihin pyykkeihin).
VINKKI: Tarrat ovat sen verran pieniä, että niiden ompeleminen onnistuu neulaamattakin, jos haluat välttää ylimääräisiä neulanpistoja.

 18. Ompele tarrat kiinni.

19. Valmista! Täytä tasku imu(i)lla ja ota käyttöön!

Ompelemisen iloa!